Dreams do come true

Kitinä vapaa viikko

2012-01-26T06:07:00.000-08:00

Sellainen on ollut meidän viikko :) Päiväkoti tekee näköjään oikein hyvää :)
Tänään oli neljäs harjoittelupäivä ja kaikki meni oikein hyvin. Eilen Emma nukkui 2h päikkärit omassa sängyssään siellä tarhassa. 10min nukutin ja Emma itki ja taisteli vastaan, mut pidin vaan lantiosta tiukasti kiinni ja paijasin päästä niin johan nukahti :) Tänään samat taistelut ja nukuttiin 45min. Eipä aina voi nukkua 2h :D
Emma söi tänään jauhelihakeittoa mitä siellä tarjottiin ja voi että kun maistui hyvältä! Ikinä en ole nhnyt Emman syövän noin hyvin. Ei mitään pelleilyjä, sinne vaan hujahti iso lautasellinen ja vielä lisääkin halusi yhden kauhallisen :) " Nam nam" sanoi Emma <3

Tää oli oikeasti oikea ratkaisu tää päiväkodin aloitus. Ja se että mä meen töihin on myös (rahallisestikin) oikea ja erittäin hyvä ratkaisu :) Emmahan on joka toinen viikko ke, to, pe hoidossa, jokatoinen viikko to, pe. :) Näin mennään ainakin syksyyn asti! Siitenhän Emma on jo 1v 8kk joten voi olla että jaksaisi hyvin 4-5 hoitopäivää viikossa. :)

Ah ihanaa. Tuntuu että vähitellen alkaa sujumaan, vaikka onhan tässä vielä hommaa ja pientä stressiä kun pitää sovittaa työt, treenaus ja perhe keskenään. Ja se omatunto. Sinne tulee koko ajan pistos kun mietin etten kohta kerkeä niin paljoa enää näkemään Emmaa. Mutta en kyllä ole valmis treenaamista lopettamaan, se on se mikä pitää mun järkeni kasassa. 3-4 kertaa viikossa on pakko päästä hikoilemaan veren maku suussa :D Niin mä olen parempi äitikin sitten :)

Hoito

2012-01-23T10:15:00.000-08:00

Emma aloitti tänään harjoittelun :) Päästiin ihan upouuteen (rakennus valmistui kuukausi sitten ja on aivan mieletön! Jumppasalikin löytyy) päiväkotiin. Tämä koko viikko ja vähän ensi viikollakin, ollaan harjoittelemassa. N. 8.30 sinne mennään ja ollaan sitten niin kauan kun halutaan. Tänään oltiin vain 2h.
Mehän ei olla Emman kanssa käyty tässä vuoden aikana missään puistoissa tms :/ Äiti on vähän epäsosiaalinen :D Ilmankos Emmaa on ruvennut tympimään aina sama naama ja Emman lempi puuhaa onkin kaupassa käynti, tai ihan vaan ihmisten ilmoilla olo :) Meidän tyttö huutelee ja hihkuu kaikille ohikulkijoille ja väläyttää maailman ihanimman hymynsä <3 Harmittaa että joskus kiireiset ihmiset eivät huomaa, kun Emma niin heille hymyilee :( Tulee äidillä melkein itku. Vähän voisivat tosiaan vähentää sitä kiirettä että ehtisivät vilkaisemaan ympärilleen :) Onneksi yleensä Emma saa vastahymyn :)
Lapset, koirat ja muutkin eläimet (siis vaikka linnut taivaalla :D En tajua miten se huomaa kaiken) saa aikaan iloisia kiljahduksia ja jalkojen vispausta.
Lapsista tosiaan Emma pitää paljon, sen takia onkin niin ihanaa että nyt pääsee leikkimään muiden lasten kanssa :) Tänäänkin 2h hujahti hetkessä eikä kitinän kitinää kuulunut koko aikana :D Väsymys kuitenkin iski siinä vähän ennen 11 (oli kuitenkin jo 6.30 herätty, Emma herää niin aikaisin nyt kun tekee hampaita :/), jaksoi kuitenkin olla jopa yli 4h hereillä. Yleensä jaksaa vaan 2h. :)
Miestä ja mua jännittää ihan älyttömästi hoidon aloitus. Huhhuh. Mua eniten se että miten saavat Emman nukahtamaan sisälle, kun on aina nukkunut päikkärit ulkona vaunuissa. Nooh, kai ammattilaiset osaa :D

Emma on tosiaan 10 hengen ryhmässä, Untuvikoissa. 7 tyttöä ja 3 poikaa. Nuorin on 9kk ikäinen poika, vanhin on 1v 7kk tyttö. Suloisia kaikki. En nyt hirveästi pidä vieläkään muiden lapsista, mutta suloisia olivat silti :D
Hoitajatkin todella mukavia. :) Luulen että siellä Emman on ihan hyvä olla. Syksyyn saakkahan Emma on vain 3 päivää viikossa. Ke, to ja pe hoidossa 7.30-15.00/30. Loppuvuodesta sitten varmaankin 5 päivää, tai ainakin 4. Ja vaikka olisikin 5 päivää niin luulenpa että 1-2 päivää on paljon lyhkäsempiä kun mummi hakee hoidosta aiemmin pois :)

Tulevana lauantaina juhlimme Emman 1-vuotis syntymäpäiviä :) Mitenhän sitä muuten kerkeää kaiken, leipomaan (no onneksi mies auttaa), siivoamaan ja vielä joka päivä käytävä tuolla harjoittelussa.. HUH!

Ostin kahdet uudet treenikengät viime viikolla. Tai no toiset sain kaupanpäällisinä, olen menossa The Nike Blast tapahtumaan 11.-12.2. (maailman parhaimmat ohjaajat tulevat Kaapelitehtaalle koko viikonlopun kestävään treeni tapahtumaan vetämään uusia ja vanhempiakin tunteja). Tästä klikkaamalla saa tietää lisää

Vasemmalla saadut: Womens Nike Free Tr Fit 2
Oikealla: Nike Lunarelite

Tässäpä muuten yksi (aivan järkyttävä) kuva :D Vasemmalla 2 viikkoa synnytyksestä ja oikealla nyt. Järkytys tuo vasemman puoleinen. :D Vielä on vähän tekemistä, haluan vyötäröä kapeammaksi, reisiä ja käsivarsia kiinteämmiksi. Eiköhän tuloksia synny kesään mennessä edes vähän, kun tästä palaan töidenkin (fyysinen työ) pariin niin on herkkuhoukutukset kaukana. :D

(Kevät) siivous

2012-01-14T00:44:00.000-08:00

Mulle tuli yks päivä ihan järjetön ahdistus ja mun oli pakko ruveta siivoamaan. Emman kanssa raivoisasti tyhjennettiin kaappeja :D Roskiin meni n. 15 kassillista kaikkea moskaa (enimmäkseen lehtiä). Vielä pitäisi raahata 4 valtavaa säkillistä mun vaatteita roskiin. Ensin mietin että jos myisin kirppiksellä (saisin aika monta sataa siitä), mutta tulin vihdoin tulokseen etten saa niitä ikinä kirppikselle asti. Osa vaatteista on seisonut säkeissä jo ainakin 4 vuotta, nyt ne haisee seisseelle ja ne pitäisi pestä, silittää, hinnoitella ja raahata. Ja milläs raahaat kun ei ole autoa. Juu ei, roskiin vaan. Uffikin on aika kaukana joten ei kiitos.
Miten musta silti tuntuu ettei mun vaatekaapissa ole yhtään enempää tilaa vaikka tein suuren inventaarion :D Hah. Mun 2012 vuoden lupaus, tai en tiedä onko se niin lupaus, on että vaatekaapissa olisi VAIN vaatteita mistä oikeasti pidän ja mitä haluan käyttää. Silloin olisi niin helppoa valita aina vaatteet mitä laittaa päällensä. :)

Tein myös inventaarion Emman vaatekasaan ja kellariin lensi taas suuri kasa pieneksi jääneitä vaatteita. Osaa ei edes olla keritty käyttämään, onneksi suurinta osaa on tullut käytettyä paljonkin :)

Mä olen innostunut tilailemaan vaatteita Victoria's Secretiltä :D Siellä on jotenkin tosi kauniita vaatteita.

Ah mä haaveilen uudesta matkasta New Yorkiin. Oltiin kesäkuussa 2009 viikko siellä miehen kanssa. Yövyttiin ihanassa Marriot Marquis hotellissa, 14. kerroksessa keskellä Times Squarea. Oltiin siellä sillä viikolla kun Michael Jackson kuoli, joka paikassa soi Michaelin musiikki ja ihmiset jutteli tapahtuneesta paljon.

PETA:n mielenosoitus hotellimme edustalla. "Bulls Die A Bloody Death In Pamplona"

Kuntosali hotellissa. Oli myös ihanat näkymät Times Squarelle.

Ja alempana maisemat meidän huoneesta.

Kyllähän me tuonne parin vuoden päästä uudestaan mennään :) Täytyy katsoa että ottaako Emman mukaan, vai tuleeko viikosta sellainen isin ja äidin shoppailureissu ;)

Vuosi 2011

2012-01-04T04:47:00.000-08:00

Tammikuu

31.01.2011 klo: 06.10
3270g, 50cm

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Vietettiin pääsiäistä ja vappua. Emma meni mummille (mun äidille) ensimmäistä kertaa yökylään ja viihtyi oikein hyvin :) Viime vuonna oli mummilla yökylässä yhteensä 6 yötä. Emma rakastaa mummiaan, ja mummi tottakai Emmaa :)

Toukokuu

Ihmeteltiin luontoa omalla pihalla.

Kesäkuu

Tehtiin 2 viikon matka Espanjaan, mun sukulaisten/äidin ystävien luo. Jouduttiin miehen kanssa sairaalaan tiputukseen 2 päiväksi erittäin rajun vatsataudin takia. En oo elämäni aikana kokenut mitään niin kamalaa. Onneksi Emmaan ei tarttunut. Saatiin hieno sviitti sairaalasta jonne saatiin Emmalle myös oma sänky :)

Heinäkuu

Vietettiin miehen kanssa 1-vuotis hääpäivää :)
Nautittiin ihanista kesäpäivistä omalla pihallamme.

Elokuu

Emma oppi ryömimään taaksepäin, kyllä eteenpäinkin nopeasti opittiin etenemään.
Konttausta myös harjoiteltiin. Kävin kavereiden kanssa vähän tanssimassa :)

Syyskuu

Emma oppi seisomaan tukea vasten 7,5kk ikäisenä. 8kk ikäisenä käveli jo hyvin tukea pitäen.

Lokakuu

Kuun alussa Emma muutti omaan huoneeseensa :) Hyvin sujui, ikävä oli valtava ensimmäisinä öinä (siis miehellä ja mulla :D), mutta nyt ei vois edes enää kuvitella että nukuttais samassa huoneessa. Paremmat unet kaikilla.

Marraskuu

Vietettiin Halloweenia. Käytiin vauvakinossa :) Emma oppi istumaan ilman tukea.

Joulukuu

1.12. täytin 25 vuotta. Juhlittiin niitä kotona mun ystävien kanssa.
Matkustettiin miehen kanssa Tukholmaan ja Emma oli mummin kanssa kotona 2 yötä :) Oikein ihanasti meni ja Emmalla tuli itku kun mummi lähti.
Emma otti 30.12. (päivää vaille 11k) ensimmäiset askeleensa ilman tukea :)

Tästä vuodesta tulee varmasta kivempi, tai ainakin erilainen kun Emma ei ole enää mikään vauva :) Odotan niin paljon että Emma oppii kunnolla kävelemään, puhumaan ym. Kesää odotan myös todella paljon. Töihinkin paluuta odotan jonkin verran :D Ja 6.2. työt mulla sitten alkaakin :) Tulee olemaan haasteellista sovittaa työt, perhe ja oma treenaus jokaiseen viikkoon. Mutta eiköhän me onnistuta!

Joulu

2011-12-23T10:51:00.000-08:00

Ihanaa Joulua!
Meillä ensimmäinen yhteinen perhejoulu <3 Vaikkei tuo melkein 11kk ikäinen tyttö mitään ymmärräkään, niin silti on jotenkin aivan mahtava fiilis! :) Eiköhän Emma tästä touhusta pääse vuoden päästä jyvälle :D Tai sitten pitää äitiä ihan pöpinä joulutouhotuksineen. Mä olen todella sellainen joka kaivelee marraskuussa jo joulukoristeet kellarista ja soittelee joululauluja :D

Mä leivoin itse eilen piimälimppuja. Ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa etten kyllä varmaan toista kertaa tee :D (hehe, katotaan vaan vuoden päästä muistanko mikä kamala työ siinä taikinassa oli).
Onpahan hyvää, nam! Piparitaikinan tein myös itse jokin aika sitten. Onneksi pipareita on vielä jäljellä ettei tarvinnut ruveta uutta taikinaa väsäämään.

No mutta, oikein ihanaa ja rauhallista Joulua!

Pähkinänsärkijä

2011-12-21T04:26:00.000-08:00

Ehkä joskus tullut täällä blogissa selväksi se että rakastan kauniita esineitä ja asioita. No nyt on taas yksi kaunis esine lisää; Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas soittorasia. <3 Olen kyseisen baletin nähnyt 2 kertaa :)

Olen pahoillani tästä blogi hiljaisuudesta. En vaan jotenkin osaa kai pitää blogia. Kovasti haluaisin kirjoittaa ja laittaa kuvia, en vaan saa itseäni raahattua tähän koneen äärelle :D No ehkä nyt kun on uusi kone ja kaikkea, se entinen kaatui vähän väliä.

Meillä oli miehen kanssa viime viikolla oikein kunnolla omaa yhteistä aikaa. Lähdimme nimittäin Tukholmaan Siljalla torstai-iltana, takaisin tulimme lauantaina aamupäivällä. Mun äitini hoiti Emmaa täällä meillä :) Kaikki meni oikein hyvin, eikä Emma itkenyt kertaakaan ikävää. Mutta mummin perään sitten itki lauantaina :D Ei Emmalla ole vielä *kop kop* näkynyt eroahdistusta, eikä myöskään vierastamista. On niin sosiaalinen, kaikille hymyilee, höpöttelee ja virnuilee vaunuista käsin kaupassa/julkisissa/kaduilla ym. Ja kaikkien syliin myös haluaa :D Noh, kerkeehän nuo vielä tulla kaikki, mutta toivoisin ettei kovin pahana tulisi. Helmikuussa kun alkaa tarhaan menokin. Vaikka onkin vain 3 kertaa viikossa, niin olisi silti ikävää jos eroahdistukset sun muut iskisi juuri silloin päälle :/

Harmittaa todella tuo päiväkotiin laitto. Tavallaan harmittaa siis, tavallaan sitten ei. Emma on niin sosiaalinen ja sen luontoinen että varmasti tykkää todella paljon leikkiä toisten lasten kanssa ja olla poissa kotoa :) Ainut mikä harmittaa on että joudutaan puuttumaan Emman rytmiin.. Emmallahan on alusta asti ollut oikein hyvät rytmit ja itse on ne aina säädellyt.
Nyt 3kk ollut rytmi:
9.30 aamupala
10.30-12.00 päikkärit
12.45 lounas
14.00-14.45/15.00 päikkärit
15.30 pieni välipala (yleensä vain maitoa)
17.00 päivällinen
19.00 iltapuuro ja maito
19.30-09.00 yöunet. Tämä aika nukutaan putkeen :)

On se vain niin ihana <3 Emma siis :) Joka päivä vaan rakastaa enemmän ja enemmän. Rakastan nuuskutella Emman poskea ja niskaa, aivan ihana tuoksu.

Tässä kuvia viimeisen kuukauden varrelta, myös sieltä Tukholmasta

Taputtamaan opittiin siinä 9,5kk iässä. Nykyään (ikää vajaa viikkoa vajaa 11kk) taputetaan seisten ja ilman tukea.

Niin että hyvää joulua vaan Tukholmasta vesisateesta :D

Dumle piparisuklaata. Maistuu aivan piparkakkutaikinalle! Näitä ei ole kuulemma ikinä tulossa suomeen :(

Ostin aivan ihana Espritin paidan laivalta :)

Ja tämä ihana takki löytyi Tukholmasta, Top Shopista.

Vietettiin kuun alussa mun 25-vuotis synttäreitä

Vauvauinnissa oli kuvaukset :)

Pyykkääminen on mukavaa :) Ja meidän neiti oppinut tekohymyilemään kameralle :D

No tämä tässä opetteli meikkaamaan :D En ole Ikinä käyttänyt meikkiä, ripsivärin laittoa en oikein meikkaamiseksi laske :D Juu, siis nyt opettelin kirjan avulla laittamaan kaiken maailman tököttimet iholle ja silmiin ja huuliin. Voihan se meikkaaminen olla ihan kivaa :D Sillon kun menee juhlimaan :) Mutta ei musta meikkaajaa tule kuitenkaan :D Luonnollisuus on kivaa :)

Talven taikaa, Joulu naikaa ;)

2011-11-27T08:10:00.000-08:00

Ei kyllä tunnu yhtään talvelta. Missä on lumi :( Viime vuonna sitä olikin sitten niin paljon että hirvitti viimesillään raskaana taivaltaa tuolla lumessa. Ja siis tältä näytti tähän aikaan vuosi sitten:

Nyt on niin synkkää ja sataa vaan vettä :( Toivottavasti edes jouluksi saataisiin lunta, Emma saa pulkankin joululahjaksi joten oishan se ihana päästä sitä heti testaamaan <3

Ensi keskiviikkona Emma täyttää 10kk ja torstaina mä täytän sitten 25v. :D Vanhuus iskee.

Meillä ei tänä vuonna laiteta joulukuusta, en jaksa koko aikaa olla Emmaa kieltämässä, koska se olis sen kuusen ja koristeiden kimpussa koko ajan. Mun mielestä kotona pitää olla sellasta ettei koko aikaa tarvitse hokea "Ei" sanaa.

Koristeita laitettiin kuitenkin :)

Käveltiin eilen miehen ja Emman kanssa Tuomarinkylän kartanolle. Siellä on aivan ihastuttava liike; Country White. Ah! Olisin voinut ostaa koko kaupan tyhjäksi :)

Tälläinen Riviera Maison talo tarttui mukaan:

Emma voi hyvin. :) Tästä kuvasta missä neiti meinaa tikahtua nauruunsa, voi ehkä jotain päätellä :)(älkää huomioiko likaista bodya ;))

9kk

2011-11-04T23:56:00.000-07:00

Emma täytti 9kk viime maanantaina. Meidän pikkuinen :)

Emma osaa kävellä tukea pitäen pitkiäkin matkoja, esim. Sohvapöydän ympäri, sohvaa edestakaisin. Ja tietenkin tv tasoa vasten kävellään myös jos tulee kiinnostavaa ohjelmaa. Meillä onkin sellainen telkkarin tuijottelija. :D Oon yrittänyt päivisin pitää vähän telkkaria kiinni, ite oon vaan tottunut että se on aina päällä vaikkei sitä kattoisikaan. Se on vaan sellanen seura, joku höpöttää aina taustalla :D Nyt toki Emma höpöttää aamusta iltaan kuin papupata, ja on seurana muutenkin, ellei ole toisesssa huoneessa leikkimässä. Ehkä pitäisi tosiaan pikkuhiljaa opetella itsekin eroon totutusta tavasta.
Meillä on nukuttu nyt 3 yötä putkeen 20.15-7.45. Ainahan Emma on hyvin nukkunut, kutta nyt päätti ettei tarvitse sitä yhtäkään maitopulloa aamuyöstä :) Ihanaa!

Emma rakastaa eläimiä. Koiria nähdessään kiljahtaa ja sanoo "koi koi". Jos näkee eläimiä telkkarissa kiljahtelee ja tuijottaa telkkaria kympin hymy huulillaan :) Meillä on myös marsuja, niitäkin tuijotetaan ja kiljutaan ilosta.

Emma nukkuu enää kahdet päikkärit (välillä kolmet). Aamuisin n. 1,30h ja päivisin n. 30-60min.

Emma aloittaa päivähoidon helmikuussa, itse menen töihin ma-pe. Mun äitini hoitaa Emmaa sitten maanantaisin, mies jää osittaiselle hoitovapaalle toukokuuhun asti ja on kotona siis tiistait. Itse jään osittaiselle hoitovapaalle kesäkuusta ja olen lokakuuhun asti. Kotona sitten joka maanantai, äitini hoitaa sitten tiistait. Ke-pe on Emma sitten vietävä hoitoon. Luulenpa että tämä meidän touhutoope tykkää vaan kun pääsee kotoa pois. Ainakin tällä hetkellä on aivan onnessaan jos lähdetään muualle ja jos siellä on muita lapsia. :) Emman hoitopäivän pituudeksi tulee n. 7-8h. Eli ei ollenkaan paha.
Pelottaa vaan että sitten alkaa joku sairastelukierre. Emma ei ole kertaakaan *koputan puuta* vielä ollut kipeä. Itsekin olen ollut ihmeen terve. Töissä ollessani olin vähän väliä flunssassa mikä kesti jopa 2 viikkoa.

Niin ja Emmalla on 4 hammasta nyt suussa :) Ala- ja yläetuhampaat.

Itsehän olen nyt sitten tavoitepainossa; 68kg. Vyötärö 73cm, reidet 54cm ja lantio 94cm. BMI 22,5. Enpä kyllä hirveästi painoindeksiä tuijota koska kun liikkuu niin lihaksia on, joten bmi ei kerro silloin mitään.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa 2vkoa synnytyksestä, oikealla nyt 9kk 5pv synnytyksestä.

Oma huone

2011-10-05T02:28:00.000-07:00

Emma sai oman huoneen. Tai no, meidän työhuonehan muutettiin Emman huoneeksi :) Oli jo aikakin, meidän uniäänet ja miehen kuorsaus rupesi häiritsemään Emmaa selvästi.
Ennenhän Emma heräsi 1-2 kertaa yössä, nykyään herää vaan sen kerran siinä aamuyöllä kun tarvitsee maitoa :) Ennen se toinen herääminen oli siinä 1 aikaan yöllä ja silloin laitoin aina tutin suuhun ja sitten Emma jatkoi unia, enää noita itkuja ei ole ollut, tai jos onkin niin ei reagoida siihen mitenkään, Emma osaa kyllä hyvin nukahtaa itsekin takaisin ilman tuttia. Eihän se sitä tuttia öisin tarvitse koska ei ole ikinä yöunille mentäessä sitä käyttänyt. Alusta asti halusin opettaa siihen että tutti on vain päiväunilla mukana ja muuten sitä ei käytetä ikinä. Se kello yhden tutin laitto oli vaan joku opittu tapa 6kk iässä.
Ja ennen Emma nukkui 10-11h öisin, nyt nukkuu 11,5-12,5h :) Oi vitsit! Yleensä heräsi jo 6-7 aikaan aamulla, mutta nyt tänäänkin herättiin vasta 8.00 :D Ja 19.30-20.00 nukahtaa illalla iltapuuron ja maidon jälkeen :)
Suosittelen kyllä omaan huoneeseen siirtoa jos sellaiseen on mahdollisuus :) Nukkuu kaikki paremmin!

Mieshän oli aivan innoissaan kun pääsi sisustelemaan Emman huonetta. Yleensähän se olen minä joka sisustan, mutta tän huoneen kanssa mies sai ihan vapaat kädet :) Ja tältä se huone nyt sitten näyttää:

...
Niin ja voi että, kokeilin eilen mun vanhoja pillifarkkuja ja sitten lemppari farkkuja, molemmat mahtui! Ei ne ehkä oo yhtä löysät kuin ennen raskautta mutta niin hyvin menee päälle ja tuntuukin hyviltä jaloissa! Pystyy käyttämään! :) Vähän kuvaa tähän nykyisestä "kunnosta"

Tälläinen oli tilanne 2 viikkoa synnytyksen jälkeen 87kg (paremmat mitat voi katsoa tuolta sivupalkista)

Tälläinen on tilanne nyt 69,5kg ja mitat löytyy sieltä sivupalkista

Tälläinen oli tilanne 2 vuotta sitten! :D Olishan ihan mukavaa!

Ja tässä vähän syksyisiä kuvia :)

;) Siitä se lähtee!

Sydänkieli <3

Stockmannin F8:ssa kahvilla

Siellä on hyvä nukkua :)

Riviera Maisonin syysmalliston lanseerausillassa :)

Nam nam.

Täydellinen äiti

2011-09-30T03:59:00.000-07:00

Mua ahdistaa lukea keskustelupalstoja, siellä on ihan fiksujakin ihmisiä mutta monilla vauvapalstoilla on myö useita "täydellisiä" äitejä. Eihän kukaan tosiaan ole täydellinen. Mä en oo ikinä pitänyt itteäni täydellisenä, saatika sitten täydellisenä äitinä. Juu ei. Nyt joku voi saada sydärin, mutta mä tassuttelin Emmaa jo kun se oli n. 2kk ikäinen, se heräili silloin 30min-1h välein ja mä olin jo niiiin kypsä siihen tilanteeseen 3 yön jälkeen. Siis nää ekat 2kk mentiin vauvan ehdoilla mutta sit pistin siihen stopin..

Joka paikassahan toitotetaan ettei alle 6kk ikäistä saa missään nimessä herranjumala unikouluttaa. Enkä mä omasta mielestäni unikouluttanutkaan. Mut ei hitto jos toinen herää 30min välein ja vaatii rintaa/pulloa ja ei edes syö yhtään niin jossain jotain mätää. Mun mielestä mätä oli se, ettei Emma osannut nukuttaa itte itteänsä takaisin uneen jos sattui heräämään. Voin kertoa että 2 tassutteluyön (kyllä, syötin myös silloin kun olin varma että on nälkä) jälkeen Emma rupesin heräilemään vain 1-2 kertaa ja sillä on menty tähänkin asti. Ja me saatiin hyvin levännyt iloinen tyttö takaisin. Ei ollut väsymyksestä tietoakaan enää kun Emmakin sai kunnon unet öisin :) Ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Tossa 6kk-7,5kk oli ajankohta että Emma heräili 1-3 kertaa, satunnaisesti 4 kertaa. Tiesin että se kuului siihen ikään ja odotin että kausi menee ohi, ja menihän se :) Nyt taas nukutaan 11h niin yhdellä herätyksellä mikä on siinä 5 aikaan aamulla. Silloin syödään vielä maitoa, joskus nukahtaa uudestaan sillä välin kun oon lämmittämässä maitoa :D
2 viikkoa sitten oli jakso että nukahtaminen oli todella vaikeaa, välillä meni tuntikin ennen kuin saatiin nukahtamaan. Ei auttanut tassuttelut eikä maidot eikä mitkään. No päätin sitten taas unikouluttaa niin että oppii nukahtamaan itsekseen. Iltasin Emma syö siis 1dl puuroa ja maitoa päälle, nämä tehdään olkkarissa (juu siirrän aina syöttötuolin keittiöstä olkkariin sohvan ääreen iltapuurohetkelle :D), sitten kun on syöty niin isi vaihtaa yövaipan ja yöppärin. Sen jälkeen sylitellään vielä hetki ja katsellaan telkkaria. 20.10 vien Emman makkariin omaan sänkyynsä, peitto päälle ja paijaus takaraivolle, poistun huoneesta ja laitan oven kiinni. Sinne nukahtaa 5min itsekseen höpöttelyjen jälkeen :)
Koulutin niin että laitoin sänkyyn kylläisenä, poistuin ja pistin oven kiinni, kävin 3min välein silittämässä, tulin pois kun rauhoittui. No tietysti alkoi itkemään kun lähdin pois, katsoin kellosta 5min, no ei tarvinnut toista kertaa enää mennä kun nukahti. Neljä iltaa tein näin ja sen jälkeen on rauhallisesti sänkyynsä jäänyt. Ennen tätä oli meillä sellasia ihme uni-itkuja. Siis että 1-2h nukahtamisesta Emma itki unissaan muutamia kertoja, muutenkin yöt oli levottomampia kun ähisi ja melskasi unissaan. Nyt ei kuulu pihahdustakaan (no ehkä pieni hengityksen pihinä :D Onneksi), ennen sitä klo 5.

No ja unesta muihin aiheisiin, en ole myöskään täydellinen äiti koska annan Emman leikkiä paljon yksikseen. Niin kuin kerroin edellisessä postauksessakin. Emma nyt kyllä viihtyykin todella hyvin itsekseen (leikitään myös yhdessä), en myöskään ole koko aikaa kieltämässä, että ei sinne ja ei sitä ei tätä. (tietysti jos nyt tiedän että on vaarallista ym niin kiellän kyllä ja vien pois). Tai nyt kun Emma nousee tukea vasten seisomaan/polvillensa. Ja istuukin jo niin hyvin ettei pidä kuin toisella kädellä vähän tukea lattiasta. No muksahduksiltahan ei voi välttyä, jos Emma kovasti itkee muksautettuaan päänsä niin riennän kyllä lohduttamaan heti, mutta jos vähän vaan valittaa niin annan valittaa kun nään että kaikki kuitenkin hyvin ja se pieni itkunalku loppuu.

Niin ja mä haluan omaa aikaa ja mä myös saan sitä. 4 kertaa viikossa pääsen käymään jumpissa, eli viikossa mulla on 10h omaa aikaa. Kiitos siitä mun ihanalle miehelle! Joskus sitä omaa aikaa on enemmänkin jos käyn tyttöjen kanssa ulkona (kerran oon tässä 8kk aikana käynyt), tai shoppailemassa tai muuten vaan haluan nähdä niitä niin ettei Emma oo mukana. Mun mielestä Emmakin on paljon ilosempi kun oon ollut vähän aikaa pois ja saanut olla isin kanssa ihan kaksin :) Mä oon sitä mieltä että kyllä vauvatkin (varsinkin tän ikäset) voi joskus kyllästyä samaan naamaan jos sitä joutuu joka päivä ja koko ajan toljottamaan :D Näkeehän sen jo siitä että mulle Emma kiukuttelee enemmän kun muille.

Mutta vaikka äiti onkin vähän epätäydellinen on meillä silti todella iloinen, tyytyväinen, nauravainen, leikkiväinen, hyvin nukkuva tyttö. :) Ihmisetkin jaksaa aina ihmetellä Emman iloisuutta ja tyytyväisyyttä. <3 Ja mä jaksan ihmetellä että miten se voi olla niin rakas ja ihana <3

Netti

2011-09-21T23:08:00.000-07:00

Ainoa missä netti tällä hetkellä toimii on kännykkä. Ja sanoisinko että tää näpytteleminen on hermoja raastavaa! En tiedä milloin pääsen tänne kunnolla kirjoittelemaan ja kuvia laittelemaan :/ Toivottavasti pian!
Nopeasti kerrottakoon että Emma täyttää viikon päästä jo 8kk! :) Iso pieni rakas <3 Meillä kontataan välillä, noustaan tukea vasten seisomaan, ryömimään Emma alkoi kuukausi sitten. On se ihanaa kun toinen innoissaan menee asuntoa ympäri ja viihtyy todella pitkiä aikoja yksinään (tästä välillä huono-omatunto. Siis että leikkii niin paljon yksin, mutta kyllä me sylitelläänkin todella paljon ja välillä leikitään yhdessä :)).ehkä toisaalta ihan hyväkin että viihtyy yksinkin, niin oon mäkin aina viihtynyt :)

Päiväunia nukutaan edelleen 3kpl. Aamupäikkärit 2-2,5h. Päiväpäikkärit 1,5-2h. Alkuiltapäikkärit 30-45min. :) Yöunille käydään 19.30. Yöt oli hetken aikaa levottomia ja Emma heräsi 2-3krt. Nyt taas rauhoittunut ja viikon verran Emma herännyt vaan kerran 4-5.00 aikaan. :) Silloin annan maitoa ja sitten 6.30 noustaan ylös.
Kiinteitä menee 4krt päivässä, joskus vähemmän ja joskus enemmän. Eihän siihen syömisen opetteluun mennyt kuin 3kk ;) Meillä se oli siis sellaista taistelua että sai edes 2 lusikallista suuhun. Onneksi nykyään ei oo niin taistelua, vähän kyllä :D

Emma höpöttelee todella paljon, niinkuin alusta asti on tehnyt. Aamusta iltaan jokeltelua, naurua ja neiti on koko ajan pelkkää hymyä. :) Äiti ja isi pääsee niiin helpolla <3
Niin ja Emma osaa vilkuttaa ja samalla sanoo "hei hei". Ihana :D
Emma on niin rakas. Joka päivä sitä ihmettelee että miten mun mahasta tuli noin mahtava ja ihana tyypi :D <3

viime lauantaina Emma oli neljättä kertaa yökylässä mun äidin luona :) Mummi oli niin onnessaan taas <3 Ja Emma pääsi tutkimaan vähän uusia paikkoja :)
Kyllä tekee hyvää välillä olla miehen kanssa vaan kahdestaan ja vähän juhlia :)

No se siitä :) Toivottavasti saataisiin netti pian toimimaan!

6kk

2011-08-02T11:18:00.000-07:00

Kirjoitan tätä tekstiä iPadilla joten kuvia en tähän postaukseen saa. Mies on valloittanut meidän ison koneen missä on kaikki kuvat ym.

Emma siis täytti 6kk sunnuntaina. Miten se aika voi mennä näin nopeaan?? Jos seuraavat 6kk menevät yhtä nopeaan niin kohta meillä ei olekaan vauvaa enää, vaan taapero. Tottakai Emma tulee aina olemaan meille vauva, oli minkä ikäinen tahansa :)

On se vaan niin ristiriitaista, toisaalta odottaa ihan kauheasti että Emma kasvaa, sen kanssa voi leikkiä paremmin, voi piirtäö ja askarrella yhdessä. Katsoa muumeja ;) (äiti on vähän muumihullu! Nään jo mielessäni tilanteen missä istutan Emman sohvalle ja sanon "nyt katsotaan muumeja", ja Emmaa ei voisi vähempää kiinnostaa :D).
Sitten taas toisaalta olisi ihanaa jos meillä olisi tälläinen ihana vauva pitkään, miten joku voikin olla niiiiin suloinen kiljahdellessaan, kädet tärisee ja viuhtoo kun ollaan jostain innoissaan, naurun kiljahdukset ja pärinät täyttää päivän <3 Emma on myös kova jokeltelemaan, ihan tosi pienestä asti sitä jo harrastanut :) Nyt tulee jo hienosti "vaavvavva, vauva, hauva, tättä, vaavaa, ätii ja paljon muita :)

Emma jätti ryömimisen kyllä ihan väliin, silloin alle 3kk ikäisenä kun rupesi kääntymään vatsalleen niin ajattelin että apua, kohtahan toi lähtee jo kävelemään :D 5kk ikäsenä rupesi pyörimään napansa ympäri, nyt nostellaan pyllyä ylös ja yritetään konttailla. Vielä ei ihan onnistu. Viikko sitten opittiin kääntymään mahalta takaisin selälleen.

Unet meillä on olleet hyvät jo syntymästä asti. No ensimmäiset 1,5kk Emma heräsi 3-6 kertaa yössä. Sen jälkeen on herännyt kerran yössä syömään, eikä sitä voi yösyötöksi kutsua jos herää 5-6 aikaan. Sitten syönisen jälkeen jatketaan heti unia vielä 2-3h.
Joskus on öitä (ehkä kerran viikossa tai harvemmin), että herää 2 aikaan yöstä itkemään. Yleensä tassuttelu auttaa, joskus on pakko antaa maitoa että rauhoittuisi, nykyään annan vettä koska tiedän ettei nälkäänsä itke.
Nukuttaminenkin on helppoa, sänkyyn vaan, hetken häseltää siellä ja sitten kun on silmät melkein jo kiinni niin laitan sen hyvään kohtaan nukkumaan, peitto päälle ja käsi pyllyn päälle :) Niin ja Ihaa riepu kainaloon <3 Osaa kyllä nukahtaa itsekseen mutta musta on niin mukavaa nukuttaa. Mut paijattiin uneen vauvasta asti, n. 10 vuotiaaksi saakka ja mulle tulee siitä vieläkin niin lämmin tunne jos ajattelen sitä. :)
Omaan huoneeseen siirtämistä ollaan mietitty, mut ei olla kyllä vielä valmiita. Ehkä sitten kun osaa itte tulla sanomaan jos joku hätä yöllä :D

Emma nukkuu siis 10-12h öisin. Sitten aamupäikkärit otetaan aina tunti heräämisen jälkeen, kestoltaan 1,30-2h. Päivällä toiset päikkärit, kestoltaan 30-60min. Ja joskus alkuillasta vielä pienet tirsat 30-45min. Näin ollaan menty jo muutama kuukausi.
Päikkärit nukutaan aina vaunuissa, vaikken laittaisi rattaita edes meidän pihalle niin se rattaisiin nukuttamis tapa on vaan jäänyt. Yleensä nukahtaa tosi helposti, tutti vaan suuhun niin on unten mailla. Joskus sitten joutuu puolikin tuntia nukuttamaan ja se on aika väsyttävää (hatunnostot äideille jotka joutuu tekemään niin joka päivä). Päikkäreillä käytetäön tuttia (paitsi jos ollaan liikkeellä niin ei yleensä tarvitse tuttia, vaan nukahtaa siihen liikkeeseen. Mut oon alusta asti tarkoituksella opettanut että päivisij vaan syödään tuttia, en halua mitään yöllistä tuttirumbaa mistä saa joskus lukea.

Emma on myös niin ihmeellinen että jos kitisee väsymystään niin se unohtuu heti kun joku rupeaa hassuttelemaan tytön kanssa, niin pystyy valvottamaan toista hyväntuulisena vielä vaikka kuinka pitkään. Tietenkään ei valvoteta mutta pari kertaa on jostain syystä pitänyt valvottaa, niin ei ole tarvinnut väsymyskitinää kuitenkaan kuunnella :)

Emma on myös alusta asti ollut todella helppo vauva. Tietenkin vastasyntyneenä oli niitä masuvaiva itkuja, loppuivat alle 2kk ikäisenä. Nykyään Emma itkee pari kertaa päivässä sellasia 1-5min pätkiä. Yleensä itku on yliväsymystä tai nälkää, nyt parina kertana on ollut kipuitkua hampaiden takia, mutta loppunut heti kun on Panadolia saanut. Ressukka <3

huh, mun käsi tulee kipeeksi tästä kirjoittelusta, pitää muistaa laittaa niitä 6kk kuvia!

Kesä

2011-07-21T00:39:00.000-07:00

Kesä aloitettiin Espanjan matkalla

Nautittiin auringosta, lämmöstä ja uimisesta

Emma oppi poseeraamaan kameralle

Hyvät yöunet onneksi pysyivät matkallakin (0-1 kertaa herätys 10-12h unien aikana, yleensä kerran, aamuyöstä. Ollut näin nyt jo 4kk ajan). Lento takaisin suomeen oli yöllä, Emma nukkui muutaman tunnin, oli hereillä tunnin verran 3 aikaan aamuyöstä, ja sitten kotiin päästyä nukahti ja posotti unta 6h putkeen :) <3 Seuraavana iltana normaalisti nukkumaan :)
Täytyy kyllä olla kiitollinen Emman hyvistä unenlahjoista <3

Matkassa oli mukana mun äidin ostamat matkarattaat. OStettiin uv-suoja. Ihan paras keksintö!

Vietettiin miehen kanssa yksi yö tiputuksessa rajun oksentelun ja ripuloinnin seurauksena. Viikko meni toipuessa, onneksi Emma säästyi taudilta. Suomeen tultua tauti osoittautui Kampylobakteeriksi.

Tavattiin espanjalaisia ystäviämme

Ja tämä mamma oli onnellinen kun pääsi lähelle entistä kokoaan (lantio nyt on leveämpi kuin ennen raskautta, ja vatsassa on vielä 5cm "liikaa")

Suomessa ollaan nautittu omasta pihasta <3

Shoppailtu ja kahviteltu

Tehty kävelylenkki Falkullan eläintilalle

Vietetty 1-vuotis hääpäivää juhlimalla

Saletisti natsaa!

Naurettu ja rakastettu, halittu ja pusuteltu <3

Karavaanaroitu

Tästä on hyvä jatkaa kesän viettoa :) Kohta vietetään Emman 6kk synttäreitäkin <3

Riviera Maison

2011-07-12T00:58:00.000-07:00

Rakastan sisustamista. Voisin viettää kaiken aikani sisustusliikkeissä pyörien. Olen koko ikäni asunut kauniiden esineiden ja asioiden ympäröimänä. Tätini keräilee upeita astioita, äitini taas posliini esineitä. Minä taas "keräilen" Riviera Maisonia ja Villeroy & Boch Cottage sarjaa.

Riviera Maisonin löysin vasta 8kk sitten ja ah mikä löytö <3 Toisaalta, säästyis rahaa jos ei olis tehnyt tätä löytöä :D

Mun pitäis sisästää tämä "ei kaikkea voi heti saada" -ajattelu. Mä kun oon sellanen kaikki mulle heti nyt! :D Mies yrittää mua "kouluttaa".

Sateista tiistai päivää kaikille! <3

Vartalo

2011-07-01T21:48:00.000-07:00

Tilannekatsaus

Ensimmäinen kuva 2 viikkoa synnytyksestä 87kg
Toka kuva 3,5kk synnytyksestä n. 78kg
Vika kuva nyt 5kk synnytyksestä 72kg

Body Attack 2x viikossa, Body Pump 1krt, ja sitten yhtenä päivänä hot pilates tai core tai zumba tai Combat :D
Lisäksi kävelyä.
Ruokavalio on vähähiilarinen, niin mä voin paremmin. Treenipäivinä vähän enemmän hiilareita koska muuten mä pyörryn tunnille.
Joka päivä kuitenkin sallin itelleni yhden pienen herkun, kerran viikossa on pakko saada sitten enemmän :D Kun palaan töihin niin jää ne jokapäiväiset herkuttelutkin sitten pois ja muutenkin tulee hyötyliikuntaa paaaaljon enemmän koska työni on fyysisesti raskasta.

Tää on nyt tällänen lomailijan ruokavalio :D Eli paljon Pepsi Maxia kun muuten oon koko ajan jotain tunkemassa suuhuni!

Aamupala: 2 palaa Karppinen leipää, 2 viipaletta aamupala juustoa, tomaattia
Lounas: Speltti riisiä, kanawokkia, 2 palaa tummaa suklaata
Välipala: Proteiinipatukka
Iltapala: smoothie (maitorahkaa,/turkkilaista jogurttia, mansikoita, mustikoita, loraus kookos makusiirappia), omena

tähän ois pyrkiminen:

Hiljaisuus

2011-06-24T11:26:00.000-07:00

Blogi pysyi hiljaisena Espanjan matkan ajan. Viikko sitten sieltä palattiin joten olishan še aika jo tännekin jotain raapustaa :)

Matka meni todella hyvin! Emma on niin reipas, iloinen ja helppo vauva jonka kanssa on kivaa mennä ja tehdä kaikkea :) Unikin maistui yhtä hyvin kuin täällä suomessa.
Matkalla opittiin syömään soseita (kun äiti tajusi ettei halua olla sylissä niitä syödessään), matkarattaat laitettiin puolistuvaan asentoon ja voi kun maistui :) Eihän Emma nyt hirveitä määriä vieläkään syö, mutta pikkuhiljaa :) Tänään maisteltiin jo riisipuuroa! Mä meinasin syödä sen lopun, mutta sanonko vaan että HYI hitto. Inkä makusta :D kiva syöttää vauvalle tollasta :D hehe.

Espanjassa oltiin siellä Aurinkorannikolla Benalmadenassa. Mähän sen paikan tunnen kuin Helsingin kun siellä tullut vietettyä kesiä ihan pienestä asti. Mun isänihän on espanjalainen ja äiti asui 13 vuotta ennen mun syntymää siellä. Niille tuli ero kun olin jo mahassa, meinasin syntyäkin ennenaikasesti viikolla 25, mutta espanjan hyvän hoidon ansiosta pysyin viikolle 38 masun suojassa.
En ole nähnyt isääni kuin ehkä n. 5 kertaa elämäni aikana, vasta nyt Emman synnyttyä, oon ruvennut toivomaan että näkisin isän. Se olisi varmasti hyvin iloinen Emmasta. Ongelma tässä on vaan että isä muutti, sillä on meidän ikivanha osoite eikä sen takia sen uuden osoitteen tiedot ole tulleet meille vaikka sanoi äidin ystävälle lähettäneensä ne.. :/ Mun pitäis mennä jonnekin Kadonneen Jäljillä ohjelmaan :D

Emma täyttää viimeinen päivä tätä kuuta jo 5kk! Voi apua mihin tää aika menee! Odotan kyllä että Emma kasvaa, oppii konttaamaan, kävelemään, puhumaan ja kaikkea :) Espanjassa oppi nauramaan, sellanen aivan ihana hekotus <3

Espanjassa me saatiin miehen kanssa marbellassa käydessämme ruokamyrkytys :/ jouduttiin sairaalaan yhdeks yöks tiputukseen. Mä oksensin ja ripuloin 6h putkeen ja makasin vaan hotellihuoneen lattialla. Mies istu vessassa.. Se oli ihan jotain kamalaa ja oli järjetön huoli ettei pieneen vaan tartu. Onneksi mun äidin kaksi ystävää kuskasi meidät yksityiseen sairaalaan ja auttoi hetken vauvan hoidossa kun ei me miehen kanssa jaksettu edes nostaa käsiämme. Saatiin sairaalassa hieno sviitti ittellemme, oli oikein hieno olohuone sohvineen kaikkineen, sitten se "makkari" ja iso kylppäri ja näkymät vuorelta kaupunkiin ja merelle. Emmalla oli oma sänky meidän sänkyjen keskellä :) Hyvää hoitoa saatiin, vähän kyllä hidasta mutta kuuluu espanjalaiseen tyyliin :D

voisin pistää muutaman kuvan tähän loppuun, jos saan tällä iPadilla lisättyä ja sitten nukkumaan (en tajua miten voi väsyttää näin paljon vaikka nukkunut hyvin)

Joo okei en saa lisättyä kuvia :( kiitti Apple! Teen jonkun kuvapostauksen erikseen :)

Joo ja oon näköjään edelliseenkin postaukseen kertonut espanjalaisesta isästä :D sori!

Sosetta

2011-05-28T23:33:00.000-07:00

Tänään aloitellaan kiinteiden maistelu. Onhan ypyllä ikää 4kk parin päivän päästä! Mielenkiibtoa löytyy isin ja äidin syömisiin :D aina kauhea kyttäys kun haarukka menee suuhun. 2 viikkoa ollaan syöty maissivelliä ja nyt viikko sitten aloteltiin perunaporkkanavelliä. Ensimmäisenä ajateltiin maistattaa porkkanasosetta ja n. 4 päivän päästä sitten vaikka perunaa.

Ens perjantaina me lähdetään sitten matkalle! Espanjaan, aurinkorannikolle. Mun hyvä ystävä tulee hoitamaan meidän kotia ja 4 marsua :)
Mä olen siis puoliksi espanjalainen, isä on. Isääni oon tavannut muutaman kerran elämäni aikana, en usko että nyt tulen tapaamaan koska kellään ei ole hänen uutta osoitettaan :( kyse ei ole siitä etteikö mun isäni mua haluaisi nähdä, se on vaan hankalaa..
No, mun äiti asui 13 vuotta espanjassa ennen mun syntymää, äidillä onkin paljon ihania ystäviä (espanjalaisia, suomalaisia) siellä, jotka on tunteneet mut vauvasta asti.
Äidin oli tarkoitus lähteä matkalle mukaan, oltais vietetty hänen 60vuotis synttäreitä siellä samalla.. Nooo, viime tiistaina äiti kaatui ja sai hiusmurtuman jalkaansa ( polven alapuolella se luu, olisko sääriluu?), sai sitten kipsin 8 viikoksi jalkaansa. Hyvällä tuurilla saa sen jo aiemmin pois! Mutta harmittaa ihan älyttömästi äidin puolesta, ja arvatkaa vaan harmittaako mun äitiä :/ Joten me lähdetään mun miehen ja meidän pikkuisen kanssa kolmistaan matkaan. Tunnen ne paikat kuitenkin yhtä hyvin kuin Helsingin :) ei hätää.
Hotellissa on muuten hieno kuntosali! Siellä on kai Body Pump tunteja tarjolla, mutta en usko että käyn niissä, ellei tunteja ole sitten aikasin aamulla tai illalla.. Spinningiäkin tarjolla olisi. Allasalue on myös aika mahtava. Pari kertaa olen siinä hotellissa lapsena ollut ja allasalue jäi aika hyvin mieleen :D
Matkalla mennään vauvan ehdoilla. Mukaan lähtee mun äidin ostamat matkarattaat, aurinkovarjo, uv suoja. Ostettiin myös aurinkorasvaa mikä soveltuu vauvoille koska niissä ei ole niitä haitallisia aineita eikä mitään. Manduca lähtee myös mukaan, se on varmasti tarpeellinen lentokentällä ainakin.
Uima-allas alueella tullaan viettämään aikaa, mutta niin että Emma makoilee varjossa ja me miehen kanssa otetaan uintivuorot :D Hyvin kaikki menee! Ja onneks siellä on tuttuja ihmisiäkin :)

Pitää tässä vielä ennen lähtöä treenata oikein kunnolla. Kehtaa sitten esiintyä uikkareissa. No en mä pelkästään ulkonäön takia käy treenaamassa, oikeesti se olo mikä kunnon treenistä tulee, on ihan paras! Ulkonäön muokkautuminen on vaan plussaa :)

Tässä postauksessa ei ole kuvia kun tän näpyttelin meidän uudella valkoisella iPad2:lla. Ah <3

Vartalo

2011-05-15T22:32:00.000-07:00

Otin kuvia mun vartalosta 2 viikkoa synnytyksen jälkeen, ja otin niitä nyt perjantainakin. Miten on kroppa muuttunut? Senttejä 11-14 vähemmän vyötäröllä, kilojakin melkein 18 vähemmän.

Kaipa siinä nyt jotain eroa näkyy :) Ekassa kuvassa siis 2 viikkoa synnytyksestä ja kahdessa vikassa kuvassa tilanne nyt. Ja oon treenannut nyt 2,5kk.
Sivusta otetussa kuvassa näkyy pieni pömppis, toivon että se siitä lähtee kunhan vatsa kunnolla palautuu :) Siihen voi kuulemma mennä vuosikin! Samaten odotan päivää että mun lantio palautuisi normaaliksi, siinähän on 7cm enemmän kun ennen raskautta, muttei johdu läskistä vaan luista. Mun luut levisi jossain puolessa välissä raskautta ihan yhdessä yössä. Mieskin huomasi sen.
Reisissä on 5cm enemmän kun ennen raskautta..

Mut oon mä ihan tyytyväinen, vielä on tosin matkaa jäljellä :) Mut eiköhän tää tästä.

Hyvää yötä

2011-04-28T22:46:00.000-07:00

Nyt on 2kk ikäsestä nukuttu yhdellä yösyötöllä (tai oikeastaan aamuyö), ja nyt sitten parina yönä nukuttu 9-10h putkeen :) Ihanaa! Pieni täytti maanantaina 3kk. Mihin tää aika oikein menee! Emma on oppinut ihanasti kiljahtelemaan, voi sitä riemua kun näkee äidin tai isän naaman. Tai kun päristellään masua tai pussaillaan nenää <3
Ollaan miehen kanssa kuultu nyt tän viikon aikana ties kuinka monelta ihmiseltä että meillä on niin rauhallinen ja iloinen lapsi :) Niinhän se onkin. Koko ajan pitää jotain touhuta, mutta silti ollaan niin rauhallisesti <3 Nauretaan ja jutellaan paljon. Ihmetellään maailmaa :)

Mulla alkoi menkatkin sunnuntaina, eipä niistä olekaan tarvinnut kärsiä yli vuoteen :D Mutta sanonpa vaan että olipahan kivuliaat menkat. Perjantai-iltana meni vatsa ihan sekaisin ja sitä jatkui maanantaihin asti. Koko pääsiäinen meni hirvittävissä vatsakivuissa, en pystynyt mitään syömään 2 päivään. Olin jo vähällä lähteä päivystykseen kun luulin kuolevani siihen kipuun, mutta sitten menkat alkoivat ja kipu rupes vähitellen hellittämään. Mutta vasta keskiviikkona oli vatsa normaali. Huh!

Nyt mulla on ruvennyt painokin laskemaan ihan mukavasti. 16kg lähtenyt helmikuun alusta :) Ja vielä ois 9kg jäljellä, tosin jos haluan painaa saman verran mitä ennen raskautta niin vielä ois 11kg jäljellä.

Oon niin rakastunut Body Attackiin. Voisin käydä siellä joka päivä. Miten voi olla niin ihana treeni! Niin rankka ja niin ihana. <3

On ihanaa viettää päiviä omalla pihalla, aurinkotuolissa lojuten ja grillaten :)

11 viikkoa

2011-04-18T23:00:00.000-07:00

vanha on meidä neiti <3

Ja niin suloinen <3

On oppinut jo hienosti pitämään esineistä kiinni

Nukkumaankin oppi heti kun 2kk tuli täyteen. Okei, eihän Emma ole ikinä hirveän huonosti nukkunut, mutta nyt nukutaan 9,5-11h vaan yhdellä syötöllä :)

Ostettiin viikonloppuna uusi hieno kevättakki

nyt ei tarvitse pienen hikoilla vaunuissa. Otettiin vaunuista lampaantalja pois, äitiyspakkauksen unipussi meillä vielä on käytössä.

En voi tajuta miten jumissa nää raskauskilot on mun kropassa. Senttejä toki lähtenyt melkein 10 vyötäröltä. Viime viikolla tuli liikuttua 15h, kävelyä, pumpia, combatia, attackia, juoksumatolla juoksua.. Niin ja kävelylenkit teen rivakasti kävellen 1-3h kerrallaan ja sen jälkeen on kyllä joka paikka niin hiessä että huh! :D
Ja silti paino vaan jumittaa!! Oon kokeillut olla syömättä; no ei tehonnut. Kokeillut syödä paljon proteiinia ja vähän hiilaria; no ei tehoa. Syönyt hiilareita ja proteiinia silleen normaalisti, no ei tehoa. Mikään ei tehoa niihin helvetin kiloihin! Onneks nyt sentään vatsa litistyy ja sentit katoaa vyötäröltä. Mun isoimmat vanhat farkut menee päälle, yks kevättakki menee päälle vaikka selästä on vähän tiukka.
Niin ja on se kumma ettei senttejä lähde ollenkaan lantiolta eikä rinnanympäryksestä.
Helkutti miten voi olla hankalaa! Ennen raskautta ei tarvinnu tehdä oikein mitään niin johan paino tippui hirveetä vauhtia. ARGH!
Noh, maltan mieleni maltan mieleni.. Jos kerran joka paikassa hoetaan että 6-12kk menee että keho palautuu raskausajasta ja synnytyksestä.

Emman sylikummi (mun lapsuudenystävä) teki kirjaimet ihan itse <3 Niillä tullaan vielä joku päivä leikkimään paljon :)

Emma

2011-04-06T22:51:00.000-07:00

Rakas sai sitten nimen lauantaina; Emma Aurora <3 Nyt pitäisi sitten opetella kutsumaan häntä omalla nimellään. Se on ihmeen hankalaa, ei kyllä vielä luonnistu yhtään.

Tämä äiti ei voi sanoa että kärsisi unenpuutteesta, on tää pikkunen nukkunut koko ajan suht hyvin, pari yötä ollut että heräillyt 1h välein. Suurimman osan ajasta kuitenkin nukkunut 4-5h+3h+1-2h. Ja nyt sitten jo pari yötä nukkunut jopa 7h putkeen minkä jälkeen uni vielä maistunut 2h+1h. :) Aivan mahtavaa!
Inhottaa jo etukäteen ne 3kk neuvolassa saatavat rokotukset kun ne voi huonontaa unia pariksi yöksi ja saada muutenkin itkua aikaan :( Mutta pakkohan ne rokotteet on ottaa.. Seuraavat sitten 5kk ikäsenä. Pakolliset rokotukset tosiaan otetaan, muttei ikinä tulla ottamaan mitään kausiflunssa hömpötyksiä. En oo minä, eikä ole mieskään ikinä niitä saanut/ottanut. Ihan turhia. Ihmisillä aina kauhee paniikki influenssista. Mä mielummin sairastan sen ja saan hyvän vastustuskyvyn kuin otan jotain huonosti testattua ylimäärästä ainetta kehooni.

Mulle mahtuu normaalit farkut jalkaan! Ei tarvitse enää mammafarkkuja käyttää. Vielä 2kk kesään joten hyvää aikaa vielä pudotella noita senttejä ja painoa.
Mä en viihdy yhtään näin painavana. Mä tykkään olla tosi hoikka ja kiinteä. Nyt ärsyttää kun on niin paljon tota löllöä vatsan päällä, mutta eiköhän se tästä palaudu joskus :D Pitää nyt vaan malttaa mielensä.

Tein sunnuntaina hyvän treenin kotona EA Sports Active 2:lla. Sitä ykköstä aikoinaan käytin ahkeraankin mutta toi kakkonen tuli taloon kun olin viimesilläni raskaana, joten en sitä silloin käyttänyt. Tein yli tunnin treenin ja tuli hirveä hiki ja kaloreita paloi sykemittarin mukaan yli 600! Niin ja Emmalla oli hauskaa kun äiti jumppas :D
Kesällä pääsee sitten omalle pihalle hyppimään narua! :D

Perjantaina Body Attack ja sen jälkeen meen hetkeks salille. Mä tykkäisin niin käydä salilla mutta musta aina tuntuu että kaikki tuijottaa ja että teen liikkeet väärin ja kohta joku tulee mulle neuvomaan miten ne liikkeet oikeasti tehdään :D Enkä ikinä kehtaa mennä sinne missä treenataan käsipainoilla ym. Tuntuu tyhmältä joo ja kun tiedän hyvin että osaan kaikki liikkeet tehdä oikein, mutta pää koppa vaan on nyt mitä on :D

Tänään mennään miehen kanssa penkomaan mun äidille kellaria. Siellä on vaikka kuinka paljon mun leluja, kirjoja yms. Haluaisin niin lukea Emmalle mutta meillä ei oo oikein kirjoja siihen, no äidin kellarista löytyy satoja!
Niin ja mun on pakko päästä vähän hypistelemään Barbeja ja niiden vaatteita mitä löytyy pari isoa laatikollista :D Vielä muutama vuosi niin pääsen leikkimäänkin niillä. Toivottavasti tyttö tykkää leikkiä Barbeilla :D

Mut nyt meen tonne sohvalle, sieltä kuuluu ihanaa jokeltelua <3 Yks yö meillä ei maltettu nukahtaa unille kun juttelu oli niin paljon hauskempaa :D Jutteli jotain 6h putkeen. On se maailman ihanin <3<3

Raskauskilot

2011-04-01T06:23:00.000-07:00

-4kg! :) Hiphei! Kohta oon 7 alkavassa numerossa :D Niin ja -6cm vyötäröltä lähtenyt kuukaudessa.
Kokeilin tässä yksi päivä että onko mun vatsalihakset jo palautuneet, ja olihan ne!, suurimmalla osalla ne taitaa palautua muutaman kuukauden kuluessa synnytyksestä. Ei oo enää hirveetä rakoa vaan lihakset nostaa mun sormet ylös.

Sen voi helposti kokeilla: Mene selinmakuulle, laita polvet koukkuun, toinen käsi niskan taakse ja toisen käden pari sormea suunnilleen navan kohdalle. Nosta itseäsi ylös niin että lapaluut juuri nousee lattiasta. Jos sormesi jäävät jonnekin upoksiin, ei lihakset ole vielä palautuneet. Jos taas vatsalihakset nostavat sormesi ylös (tai tunnet korkeintaan 1-2cm raon) voit aloittaa suorien vatsojen harjoitukset.

Itse aloitin 3 viikkoa synnytyksen jälkeen tekemään lankkuja polvet lattiassa, ja nyt 2kk synnytyksestä teen välillä lankkuja polvet ilmassa, useimmiten polvet lattiassa.
Mutta oon niin innoissani että saan taas ruveta tekemään vatsoja!

Eilen kävin Body Attackissa ja oli ihan hullun hauskaa! Keskiviikkona juoksin ja olin pumpissa, tiistaina taas Zumbassa. :) Sunnuntaina taidan kotona vähän zumbailla ja tehdä EA sports Activea :)
Raskaus löystyttää niveliä ja sen kyllä huomaa. Tuntuu kun olis öljyä nivelten välissä, välillä ne jää myös hassusti jumiin. Sormissakin sen huomaa.
Huh, jos vuosi menee raskaudesta ja synnytyksestä kehon palautua niin pitää ottaa vähän erilainen asenne kaikkeen. Oon niin hätänen ja kaikki mulle heti nyt!
Lantiokin mulla on ainakin 10cm leveämpi kun normaalisti. Senkin pitäisi n. vuodessa palautua. Useimmat naiset haluaa naiselliset muodot, mä taas tykkäsin mun olemattomasta lantiosta ja pienestä pepusta. :D

Mä en halua vain kesäkuntoon. Mun mielestä kesäkunto on typerien hommaa! Mä haluan olla hyvässä kunnossa ympäri vuoden. Sitä paitsi oon kesäsin aina 2-3kg painavampi kuin talvisin, koska saan ihme energia puuskan syksysin. Keväisin muhun taas useimmiten iskee laiskuus ja makeanhimo. Nyt en oo vielä sitä huomannut, mutta luulen että se johtuu siitä että sain taas itteni takaisin.

Raskausaika meni vähän ohi, mulla oli niin kamala olo jo viikolta 6 siihen viikkoon 41 asti. Pyörrytti, väsytti, oksetti, ällötti, oli ties mitä kipuja joka paikassa. Raskaus ei sopinut mulle. Mutta oli kaikki sen arvoista <3 Sitä nyt vaan on miehen kanssa juteltu, ettei haluta toista lasta. Mä en jaksa raskausaikaa, en halua enää synnyttää, en jaksa yövalvomisia (nyt niitä heräämisiä on onneksi enää vain kaksi, toinen aamuyöllä ja toinen aikasin aamulla), en halua sitä stressiä mikä on kahden lapsen kanssa.. Ja me rakastetaan matkustaa ympäri maailmaa miehen kanssa ja yhden lapsen kanssa se nyt vaan on niiiin paljon ihanempaa. Ja sekin ettei mun luonnolle sovi kaksi lasta, mä en vaan yksinkertaisesti jaksaisi! Nykyään on joku ihme hullutus että jokaisella pitäisi olla kaksi lasta ja sitten oot joku ihme friikki jos teet vain yhden lapsen! Mä oon ainut lapsi (okei isällä on espanjassa lapsia, en oo kyllä ikinä tavannut mun sisko-velipuolia) ja oon tosi tyytyväinen ollut aina. Enkä oo ikinä kysynyt äidiltä että minkä takia mulla ei ole siskoja tai veljiä.
Kaikki saa tehdä kaksi lasta tai vaikka kymmenen :) Me ei vaan haluta. Hemmotellaan kyllä pilalle tää meidän prinsessa! :D Vähän saa hemmotella, ei liikaa ;)

Meillä tykätään katsella telkkaria ja tietsikan ruutua(en halua tästä mitään telkkarin orjaa, mutta kyllä mä haluan kattella muumeja, Disney leffoja toisen kanssa <3)

<3<3<3
Meillä on niin iloinen ja tyytyväinen vauva <3 Onko mitään ihanampaa kuin herätä toisen höpötykseen aamuisin. Tänäänkin aamulla kuului niin valtavat höpötykset pinnasängystä 7.00, kesti ainakin 15min :D <3 Nostin sitten viereen sänkyyn ja siinä se höpötys jatkui <3 Suurimman osan päivästä meillä puhutaan ja nauretaan, varsinkin omalle kädelle höpöttäminen on nyt se juttu. Samoin valkoisille katoille nauraminen on niin kivaa :)
On se vaan niiiiiiiiiiiiiin IHANA! <3

kuvatuksia

2011-03-23T06:42:00.000-07:00

Mun ei tee mieli nyt kirjoittaa mitään. Aina silloin kun en ole koneella, on mulla hirveä liuta asiaa mielessä mutta kun istahdan koneelle, en enää muista mitään ja pää lyö tyhjää :D On tääkin! Kirjottele tässä nyt sitten jotain blogia..

Satuin katselemaan vanhoja kuvia 1-2 vuoden takaa :) Voisin joitakin tännekin sitten laittaa. Musta on niin ihana aina kattella kuvia <3

Kesä ja Suomenlinna + vatsatauti tosta fetasta :D

Asuttiin silloin Jätkäsaaressa (muutettiin pois 08/10) Jätkällä on vetovoimaa <3

kuunneltiin Madonna parvekkeelta :)

Silloin meitä oli vain karvaset ja lapset ja me <3

Joulu

Mun sukulaisen omistamalla saarella :)

Katteltiin omalta parvekkeelta niitä SM-ilotulitus kisoja

Halloween

Leivoin pipareita

vappu vappen

:D töistä

kultsikka <3

Kohta tästä lähden taas pumppiin ja juoksemaan :) juoksemiseen sain luvan lääkäriltä maanantaisessa jälkitarkastuksessa. Jeij! Tietenkin jos kipua jossain tuntuu niin pitää lopettaa. Juoksusta sitten vielä pumppiin <3

Laihdutus

2011-03-17T05:01:00.000-07:00

Oon nyt 2,5 viikkoa harrastanut liikuntaa. 2-3 kertaa viikossa Zumba, 1-2krt vko Body Pump ja alkulämmittelynä aina ennen tuntia 20-30min cross trainerilla. Sen lisäksi vaunulenkit ja vauvan kanniskelut kotona, siivoamiset yms.
Palasin kalorilaskurin pariin kun ei tää helvetin paino tipu vaikka mitä tekisi! No 4cm multa on 2 viikossa lähtenyt vyötäröltä ja vatsa litistynyt paljon.

Tässä tiistain saldot kalorilaskurista otettuna, eilen oli aika samanlainen päivä:

2155 kcal		Peruskulutus
+1341 kcal		Liikunta
3496 kcal		Kokonaiskulutus
-500 kcal		Tavoitevaje
-2479 kcal		Toteutunut vaje
2996 kcal		Tavoite
1017 kcal		Syöty (Toteutunut)
-1979 kcal		Tavoitteesta
18 g		Kuituja

Jaa että pitäishän sen painon tippua jos vaje on melkein 2500kcal??

Syömiskalorit näyttää pieniltä mutta ei mulla ole edes nälkä.. Tässä mitä syön joka päivä:

Aamupala: 2 palaa ruisleipää, 2 siivua aamupala 15% juustoa, kurkku/tomaattiviipaleita, lasillinen Valion kevyt mehukeittoa, hedelmä

Lounas: itsetehtyä risottoa TAI jotain keittoa, kuitenkin terveellistä kotiruokaa, 05,l Pepsi Max

Välipala: proteiinipatukka TAI maitorahkaa 250g

---
treenit (tiistaina oli 1h Zumbaa ja 20min cross traineria) ja mä käytän sykemittaria aina treenatessa..
---

Iltapala: 3dl Elovena kaurahiutaleita veteen keitettynä, valion kevyt mehukeittoa, raejuustoa, mustaherukkajauhetta, loraus rypsiöljyä

Vettä tulee juotua n. 3 litraa joka päivä, joskus enemmänkin
-------
En voi ymmärtää mitä teen väärin? Vai onko tää sitten jotain hormonaalista? Jos 6,5 viikkoa synnytyksestä ja mun keho on vielä sekasin ja sen takia ei paino tipu?
En imetä ja tätä asiaa en halua puida täällä...

Maanantaina mulla jälkitarkastus, pitää vähän kysellä että mitähän hittoa kun ei toi paino tipu...
Enkä mun mielestä nyt niin hirveesti joudu valvomaankaan, enkä oo kamalan väsynyt päivisin vaikka herään 3 kertaa yössä syöttämään pikkuista. Ja pari kertaa viikossa mies hoitaa yösyötöt niin mä saan nukkua..

Luonto

2011-03-15T23:53:00.000-07:00

Surullista se mitä Japanissa tapahtui/tapahtuu. Ihan hirveää katsottavaa.
Luonnonkatastrofeista tulee itselle aina mieleen vuoden takainen kokemus.. Oltiin miehen kanssa etukäteis häämatkalla ensin Uudessa-Seelannissa kiertelemässä pari viikkoa, sieltä lennettiin viikoksi paratiisiin Cookin Saarille; Aitutakille. En ole ikinä ollut sellaisessa paikassa! Ja se ei ollut turistirysä, siellä sai rauhoittua ja paikalliset oli aivan mahtavia! Vesi oli niin turkoosia ettei sellasta voi melkein olla olemassa :D
No heti ensimmäisenä päivänä satoi kaatamalla, ihmiset puhuivat lähestyvästä hurrikaanista mutta sellaisia oli ollut siellä ennenkin ja aina olleet suht pieniä, pelätä ei tarvitsisi.
Mentiin nukkumaan miehen kanssa puolilta öin. Joskus 3 yöllä heräsin siihen kun sänky tärisi ja heilui. Otin korvatulpat pois korvista ja kuulin korvia huumaavaan melun. Mies oli jo ylhäällä pakkaamassa reppuja, jos joku tulisi meitä hakemaan.
Sähköt oli menneet mutta miehellä oli onneksi taskulamppu. Jouduin pian paniikkiin (mies toki myös paniikissa mutta yritti pysyä rauhallisena etten panikoisi vielä enemmän), olin jo menossa vaatekaappiin piiloon koska koko meidän bungalow tärisi ja kuulin kuinka romu lenteli ulkona ja osui meidän mökkiin ja kattoon. Luulin että katto lähtee minä hetkenä hyvänsä lentoon.
Meidän terassilla oli tuoleja, valtavan painava pöytä, pelättiin että se pöytä tulee meidän lasiovista sisään koska kuultiin kuinka tuuli riepotteli sitä. Ja se oli siis pöytä minkä siirtämiseen olisi tarvittu ainakin 3 ihmistä.
Istuttiin sitten 4h kylpyhuoneessa, vessanpöntöllä sylikkäin. Vessanpönttökin tärisi, ihan kun oltaisiin oltu jossain junassa. Melu oli sellainen kun monta tavarajunaa olisi kolistellut hirveetä vauhtia ihan meidän nenän edestä.
Mä itkin ja hoin "mä en halua kuolla, mä en halua kuolla".
Pelättiin myös että merivesi nousee, meidän mökki oli ihan rannalla veden vieressä.

Aamulla sitten joskus 8 aikaan uskaltauduttiin ulos. Näky oli lohduton. Peltisiä kattoja oli lentänyt ties kuinka kaukaa rannalle, palmuja oli kaatunut, kookoshedelmiä oli ympäriinsä,. puu oli kaatunut meidän katon päälle, uima-alla oli ihan vihreä sinne lentäneiden lehtien takia..
Päivällä vuokrattiin skootteri ja lähdettiin ajelemaan saarta ympäri. Melkein joka ikinen saarella ollut talo oli aivan maan tasalla, satoja palmuja kaatunut ym.. Aivan kamalaa. Paikalliset jaksoivat silti hymyillä.
Juteltiin yhdelle 70 vuotiaalle miehelle, kertoi ettei ollut ikinä kokenut/nähnyt vastaavaa.

Saari oli hätätilassa ja Uuden-Seelannin armeija saapui auttamaan. Vesikin pääsi loppumaan kaupoista.. Kaikki kukat ja hedelmät katosi saarelta..
Mutta olipahan kokemus!

Tässä muutamia kuvia:

Ja tälläisestä paratiisista siis kyse:

meidän mökki^^

Kuvakilpailu - Vuoden hurmaavin irvistys

2011-03-14T11:40:00.000-07:00

Tuntuuko sinustakin siltä, että haluaisit päästä jo vaikuttamaan, mutta eduskuntavaaleihin on vielä kuukausi? Ei hätää, sillä vuoden tärkein äänestys on nyt täällä! Klikkaa linkkiä ja kannusta vauvamme voittoon! Kiitos! :)

Kuvakilpailu - Etusivu - Helistin.fi

Puuh!

2011-03-10T06:23:00.000-08:00

Tämä mamma on väsynyt. Ehdin jo 2 viikon ajan tottua suht hyviin yöuniin, ja muutamana yönä tuli jo erittäin hyvät yöunet. No nyt sitten kaksi yötä ollut kaikki hullunmyllyä, varsinkin viime yö. Tyttö menee aina nukkumaan 21.30-22.00 (melkein syntymästään asti näin tehnyt), yleensä herää ekan kerran 03-04. aikoihin syö ja nukkuu 06. jolloin taas syö ja nukkuu noin 08.00 asti.. No viime yönä eka herätys oli jo 01.00, söi mutta ei sitten suostunutkaan nukahtamaan. 2 tuntia oli sellasta taistelua että huh. Mulla meni hermot ja herätin miehen ja menin sohvalle nukkumaan. Oli pieni sitten nukahtanut 02.30 ja nukkunut kuuteen asti, pari kertaa oli mies paijannut pienen takasin uneen. Kuudelta sitten söi ja nukkui 09. asti.
Että mites tässä näin kävi?? Toivottavasti tää on nyt vaan joku ohimenevä vaihe. Ei mua niin häiritse se 2-3h välein heräily, kuin se että jos tää jää valvomaan yöllä parikskin tunniks. Se on rankkaa ja mun pää ei kestä!
Oon aina tarvinnut todella paljon unta ja mieluiten kertaakaan heräämättä. Pystyn siis nukkumaan 17h putkeen kertaakaan heräämättä, enkä ikinä vauvanakaan herännyt öisin syömään. Siis tosiaan, en ikinä. Harmi ettei meidän neiti perinyt mun unen lahjoja :D

Muutta, luotan siihen että tää on ohimenevä vaihe!
Tiistaina pienellä oli neuvola (ikää oli silloin 5 viikkoa 1 päivä) pituus on nyt 56,1cm ja paino 4710g. <3 Syntymämitä 50cm, 3270g.

Pakko tähän väliin laittaa että mies juttelee tytölle olkkarissa ja toinen juttelee takasin niin kauheesti :D Tai siis jokeltelee. Voiko olla mitään niin ihanan kuulosta kun toisen "juttelu" <3 Viime yönäkin nauratti kun pinnasängystä kuulu kovaa höpöttelyä :D <3
Niin ja eilen laitoin köllöttelemään leikkimatolle että sain täytettyä tiskikoneen niin kohta olkkarista rupes kuulumaan juttelua ja kun menin katsomaan niin siellä juteltiin ja hymyiltiin lelulle (ja siinä lelussa ei ole mitään kasvoja, siinä roikkuu vaan 2 jotain muovihässäkkää) :)

Paljon hymyilee myös kilpikonnalle:

Viime lauantaina mulla oli 38 kuumetta, vieläkin on limayskää ja joutuu koko ajan niistämään. Tiistaina kuitenkin uskaltauduin jo zumbaan, tuntu hyvältä ja limatkin lähti ihanasti liikkeelle ja seuraavana päivänä oli jo paljon terveempi olo :)
Nyt odottelen että kello tulee 16.45 ja pakkaan treenikassin ja lähden salille + zumbaan :) Ah <3
Mies on kipeänä joten pääsen huomennakin zumbaan, ja lauantaina ;) Oon tehnyt miehen kanssa sopimuksen että pääsen 3 päivänä viikossa jumppaan, mutta nyt kun on kotona koko päivän niin jaksaa paremmin hoitaa pientä sen aikaa kun oon jumpassa, joten käytän tilaisuuden hyödyksi :D

Voihan itku!

2011-03-04T03:02:00.000-08:00

Meidän tyttö päätti sitten itkeä eilen oikein urakalla, aiemmin päästy suht vähillä itkuilla. Masu sillä taisi olla vaan todella pipi, raukalla. Sydäntäsärkevää katsoa kun toinen kärsii kivuista. Tänään aamulla sitten päätin auttaa (nyt tulee ällö kohta, älä lue jos et halua), otin Bepanthenia laitoin sitä kuumemittarin kärkeen ja pyörittelin pienen peräaukossa. Johan rupesi kakkaa tulemaan :D Pari kertaa tunnin aikana piti tehdä jotta saatiin kaikki (toivottavasti) kakat pois. Nyt toinen nukkuu sohvalla tyytyväisenä massu täynnä maitoa :)

Ja mulle iski sitten "ihana" flunssa! Keskiviikkona jo aivastelin koko päivän. No illalla käytiin miehen kanssa oikein hikisellä vaunulenkillä melkein 2h. Tämän jälkeen mun kurkkuun muutti kaktus, yöllä heräsin että sinne oli muuttanut muutama kaktus lisää. Eilen päivällä mun olo oli paljon parempi joten lähdin spinningiin (olin muuten tiistaina salilla :)), tunnin spinning ja oon edelleen ihmeissäni ettei mun kunto oo ton huonompi, vaikken oo mitään tehnyt kuukausiin.. Joo no olis varmaan kannattanut jättää se spinning koska illalla mun olo oli kamalan flunssanen ja nyt sitten räkä ja silmät valuu, päähän sattuu ja olo on tosi kurja. En taida huomenna päästä Zumbaan :(
Rasittavaa tällänen! Hyvin alkanut kuntoilu tyssää heti alkuunsa.
Niin ja kukahan kirjottais mulle saikkua? :D Vauvan hoidosta ei taida saikkua saada, vasta kun mies tulee kotiin niin saa vähän helpotusta.

Ostettiin meidän pienelle leikkimatto:

Ihana <3

Mä nyt jo suren sitä kun se kasvaa, se on niin syötävän suloinen <3 Tottakai tulee aina olemaan, mutta se on niin vauva <3
Vois se kyllä kasvaa siihen 3kk, silloin pitäis näiden masuvaivojen helpottaa kun suolisto kehittyy. Siihen asti meillä itketään enemmän ja vähemmän. Ei auta kun jaksaa ja lohdutella toista. <3

Mamma kuntoon

2011-02-25T04:35:00.000-08:00

Ensi maanantaina tulee sitten 4 viikkoa synnytyksestä.. Ja maaliskuun alkamisen kunniaksi teen paluun salille, en mene sinne rehkimään, tiedän hyvin ettei niin saa tehdä :) Eli juoksemaan ja vatsoja tekemään pääsen varmasti joskus kesällä vasta.. Vaikeaahan tää tulee olemaan, varsinkin kun Body Attack kuuluu lemppari jumppiin <3
Alottelen varovaisesti 2 kertaa viikossa Zumballa ja spinningillä, ja tietenkin jos ilmat nyt lämpenee niin muutaman kerran viikossa vaunulenkkejä. Kuukauden päästä voi sitten nostaa jumppa määrää siihen 3 kertaan viikossa vaunulenkkeilyn lisäksi. En malta tosiaan odottaa että pääsen taas liikunnan makuun! Raskausaika meni sohvalla löhötessä kun pelkkä kävely sai kamalat alaselkäkivut aikaan, pyörrytyksen ja pahan olon.

Mun vyötärö on 20cm paksumpi kun ennen raskautta. Niin ja rasvaprossa on varmasti yli 30 kun ennen raskautta se oli 22%. Mutta enköhän mä tästä palaudu suht nopeasti. Oon jo rajoittanut aika hyvin makean syömistä, vielä menee joka päivä mutta määrät on tosi pieniä. Liikunnan avulla ne pienetkin määrät jää pois ja normalisoituu siihen 1-2 kertaa viikossa herkutteluun mitä oli aikasemmin. Mun on hankala pitää herkkuhimoja loitolla ilman liikuntaa, mutta kun liikun niin mun ei tee mieli herkkuja ei sitten yhtään.

Kotoa löytyy tää EA Active Sports 1 ja 2, Wii Fit, Wii Sports ja Wii kuntopyörä ohjain tai mikälie cyberbike :D
Jumppapallo ja käsipainot löytyy myös. Ja ennen raskautta tein Body Combatia monesti kotona, tietokone vaan kiinni telkkariin ja youtubesta body combat pyörimään :) Nyt vielä kun asutaan 1. kerroksessa niin voi rauhassa tömistellä :D

Ennen raskautta näytin tältä: (n.68kg, 174cm)

2 viikkoa synnytyksen jälkeen:

Tekemistä kyllä löytyy. Onpahan ainakin jotain tavoitetta! :D Ennen kesää toivon että tapahtuu paljonkin koska mulla ei oo vaatteita, en mahdu mihinkään farkkuihin yms.!! :D APUA!

Meidän tyttö on kasvanut hurjasti! Neuvola oli tiistaina jolloin ikää 3 viikkoa 1 päivä. Laitan sulkuihin syntymämitat ja mitat mitkä oli tiistaina. Pituus 55cm (50cm) ja paino 4130g (3270g) <3
Tässä kulta:

Tunnustus

2011-02-20T05:51:00.000-08:00

Kiitos tunnustuksesta Neppari!

Tunnustuksen mukana tulee myös tehtävä. Jossa minun pitää paljastaa 7 asiaa itsestäni.

1. Olen siivoushullu ja haluaisin pitää kodin aina erittäin siistinä. Ahdistun jos on vähänkin epäsiistiä. Siivoan joka päivä ainakin keittiön; siis pyyhin tasot ja tyhjennän/täytän tiskikoneen. Ahdistuksesta kertoo sekin että eilen itkin tunnin kun en päässyt siivoamaan kun mies ei ollut kotona ja pikkunen ei suostunut olemaan muualla kun sylissä :D

2. Mulle rentoutuminen tarkoittaa kovaa treeniä ja blogien lukemista.

3. Rakastan herkkuja, valitettavasti :D

4. Olen luonteeltani todella laiska, mutta silti teen paljon asioita ja saan paljon aikaiseksi ja nautin tekemisestä. Ristiriitaista :D

5. En osaa pestä pyykkiä. Opettelen sen uudestaan varmaan joka kuukausi :D En vaan muista ikinä että mihin reikään menee huuhteluaine ja mihin pesuaine.

6. Olen perfektionisti.

7. Rakastan laulamista vaikka ääni ei ole mitenkään erikoinen. Saan sing starissa suurimmasta osasta kappaleita 9000pistettä, joskus enemmänkin.. En kuitenkaan menisi ikinä idolsiin :D

Väsyttäiskö

2011-02-18T06:26:00.000-08:00

Ihan hyvin yöt menee, parina yönä tyttö heräili tunnin välein ja olin hiukan väsynyt :D Nyt nukkuu sellaista 10h ja herää 4-5 kertaa syömään, saa äitikin välillä nukkua :) Pistin eilen miehen makkariin yksin nukkumaan ja me tytöt nukuttiin olkkarissa; mä sohvalla ja pikkunen sohvapöydällä äippälaatikossa :D Hyvin meni!
Toinen on kyllä niin kiltti ja ihana <3 ei turhia itkeskele. Mun äiti on nyt 1,5 viikkoa lomalla ja tulee joka päivä tänne moneks tunniks :) Tekee ruoan ja pitelee pientä sylissä <3 Mun äiti on sellanen muumimamma :) Miehen äiti asuu kauempana joten ei pääse niin usein täällä käymään, muuten täällä pyörisi kaksi mummia joka päivä :D

Pakkaset vois kyllä jo lauhtua että päästäis ulos! On se "kiva" kattella upeeta auringon paistetta ikkunasta. Voisinhan mä tossa meidän omalla pihalla vähän käydä happihyppelyllä aina välillä :)

Ens kuussa teen paluun salille ja jumppiin, mulla oli lantionpohjanlihakset teräskunnossa ennen synnytystä, senkin takia joutuivat imukupilla avittamaan kun pieni piti saada äkkiä ulos kun napanuora oli kiertynyt kaulan ympäri ja mun teräkset piti kiinni :D
Nyt kadotin jo tän jutun langan, väsyneenä se on sellasta :D pahoittelen!

Synnytyksestä hieman: Mullahan supistukset alkoi perjantaina illalla 28.1. Ensin niitä tuli 30min välein mutta pian niitä tuli jo 7min välein monen tunnin ajan. Yöllä sitten lähdettiin Naistenklinikalle, olin 1cm auki ja kanava hävinnyt. Lähdettiin siten kotiin.
No lauantaina supistukset jatkui samanlaisina ja illalla lähdettiin uudestaan Naikkarille, olin edellen vain sen 1cm auki. Jäin osastolle pariksi tunniksi mutta lähdettiin sitten kotiin kun supistukset rupes laantumaan.
Yöllä niitä tuli sitten vain tunnin välein joten sain nukuttua 10h (onneksi, sen jälkeen tollasista unista on saanut vain haaveilla ;)). Sunnuntaina supistuksia tuli pitkin päivää ja iltaa kohden voimistui ja yöllä ne oli jo todella kipeitä ja monen tunnin ajan tulleet 3-5min välein. Aamuyöstä klo: 3.00 saavuttiin Naistenklinikalle, pääsin käyrille missä vietin yli tunnin, sitten oli pakko kutsua kätilö kun sattu aivan helvetisti!! Olinkin jo 6cm auki ja pääsin suoraan synnytyssaliin n. klo. 4.15. Sain sitten 4.30 epiduraalin joka ei vienyt kaikkia kipuja pois mutta ne pahimmat. Kalvot puhkastiin myös.
No pahin oli vielä edessä kun ponnistuskivut saapui! Herranjumala, en oo sellasta kipua ikinä tuntenut enkä tiedä haluanko enää tunteakaan :D Sain ilokaasua mistä ei ollut mitään iloa.
Sain tosiaan ruveta heti ponnistamaan, mies oli ihanasti vierellä ja piti mun päätä ja kannusti. Kätilö oli myös todella ihana. Jossain vaiheessa kätilö kutsui lääkärin ja toisen kätilön paikalle (en tiennyt että jokin oli hullusti, ajattelin vaan etä kuuluu asiaan). Ponnistus kesti 40min (jälkeiset tuli 6min päästä) ja jälkeenpäin sain kuulla että repesin ja sitten vielä piti väliliha leikata ja tosiaan imukupilla avittaa.
Oli muuten jännä tunne kun pieni syntyi :) Ihanaa ettei epiduraali vienyt sitä tunnetta pois! Vaikka pään syntymis tunteen olis voinut viedä :D Luulin että räjähdän!
Siitä sitten sain heti toisen rinnalle ja oli niin epätodellinen tunne.
Lääkäri ja kätilö kursi mut sitten kasaan samalla kun kulta lämmitteli mun paidan alla <3
Tunnin kuluttua saatiin miehen kanssa hyvä aamupala ja sain käydä suihkussa. Pyörrytti aivan kamalasti, olin kuulemma menettänyt verta paljon.
Saatiin viimeinen perhehuone osastolta 61, pyörätuolissa kärrättiin sinne ja siellä oltiin keskiviikko päivään asti :) Ihania hoitajia koko osasto täynnä!

Nyt meen nuuskuttamaan tota ihanuutta sohvalle kun se siellä yksikseen nukkuu <3

2 viikkoa

2011-02-14T03:17:00.001-08:00

Kulta on tänään 2 viikkoa <3 Yöt meillä ollaan nukuttu omassa sängyssä jo 4 yötä. Viime yönä nukuttiin taas 3,30h syötiin, nukuttiin 2,30h syötiin, nukuttiin 1h30min, vaihdettiin vaippa ja syötiin, seurusteltiin tunti, nukuttiin 30min (tai äiti nukkui, toinen oli niin virkeenä mun vieressä kun heräsin), sitten syötin jotta pääsen suihkuun ja aamupalalle, no neiti vetäsi vielä 2h30min unet :D
Oli sen jälkeen pari tuntia hereillä ja söi ja nyt taas nukutaan.
Nukkumaan päästään yleensä siinä 23-00.00 aikoihin.

Illalla kun mies tulee kotiin niin alkaa varmaan ilmavaivaitkut ja kitinät. Kokeillaan Disflatyl tippoja, ihan selvästi pienen masussa kiertää ja sieltä kuuluu pulinaa, mutta mitään ei oikein tule ulos :/
Pieni makoilee monesti mun olkapäällä, siinä on hyvä köllötellä ja nukkua ja tuhista äidin korvaan <3 Monesti alkaa hamuamaan ja laittaa naamansa ihan mun naamaan kiinni ja tarraa suullaan mun nenästä :D Ai ihana! <3

En malta odottaa että kulta rupeaa hymyilemään ja nauramaan :)
Nyt on onneksi hävinnyt synnytyksen jälkeinen "masennus". Kuuluu kuulemma asiaan, vähänhän se pelästytti, niin miestä kun minuakin. En tehnyt muuta kun itkin ja kaduin että ikinä edes tehtiin vauva. Nyt on ihan toisenlaiset ajatukset, onneksi! Tosin huonoina öinä kyllä kiroan päässäni mutta aamun tullen taas helpottaa.

Tässä muutama kuva meidän neidistä:

Tyttö

2011-02-11T04:36:00.000-08:00

Meille syntyi kaunis, tummatukkainen nappisilmäinen tyttö 31.1. klo: 06.10 Mitat oli 50cm, 3270g ja pipo 35,5cm. Toinen on ihana <3 Rauhallinen, kova syömään ja nukkumaan. Nyt kahtena yönä ollaan nukuttu 22.00-03.00 syöty, nukuttu n.2-3h, syöty ja nukuttu vielä pari tuntia :) Ja viime yönä ekan kerran nukkui omassa sängyssä! Toivottavasti kaikki yöt menis yhtä helposti! Jos on äitinsä unenlahjat saanut niin menee :)
Ollut tosiaan kiirettä kun toinen on kun takiainen mussa kiinni koko ajan :D tottakai isin sylissäkin on ihana olla <3

Toinen syntyi rv 41+4 joten on todella tarkkaavainen ja eilen illalla oli 5h putkeen hereillä. Neuvolasta saatua hymynaama julistetta tapitetaan niin tarkkaavaisesti otsa kurtussa ja huuli pyöreänä :D Pieni itkee todella vähän, nälkää tai ilmavaivoja hetken.
Myöhemmin laitan kullasta kuvan, kännykällä ei nyt pysty..

41+1

2011-01-27T23:36:00.000-08:00

Varasin just Naistenklinikalle ajan yliaikaiskontrolliin tiistaille klo. 10. Ei huvittais millään raahautua sinne joten toivon että tää neiti nyt tajuaisi tulla sitä ennen pois :D
Sanoivat että lääkäri katsoo tilanteen ja viimeistään perjantaina sit käynnistellään. Ja kun ei sekään ole taattu että heti käynnistyspäivänä syntyy vaan voi mennä vielä parikin päivää. Hyi se olis kamalaa!

Tänään menen äidin kanssa ulos syömään :) Ja huomenna mennään miehen kanssa mun äidille syömään. Pitää nyt yrittää liikkua mahdollisimman paljon, jos se auttaisi jotain.
Yöllä oli hankaluuksia saada unta, meillä on tässä parina yönä naksunu patteri (mikä on meidän pään vieressä) todella kovaa ja pitänyt hereillä. Tai ainakin miestä se on pitänyt hereillä. Joten viime yönä meni melkein 2h ennen kun sain unta kun vaan kuuntelin ja odotin millon se naksuna alkaa ja säälin miestä jo etukäteen. No eipä se alkanutkaan naksua! Jeee! :) Ja mies sai hyvin nukuttua <3
Mäkin heräsin vaan 2 kertaa yön aikana, ne on nää lonkat edelleen mitkä herättää kamalilla kivuillaan.

Oi siellä paistaa aurinko <3 Rakastan aurinkoista talvisäätä. Siinä on niin oma tunnelmansa :)

Eilen oli masukilla niin älyttömät iltajumpat :D Se potki ja väänteli ja käänteli itteänsä niin että mun vatsa vaan heilu ja huoju kamalaa vauhtia :D Ja tätä kesti ainakin 5h. Ihana <3 Aamuisin ja päivisin on niin hiljaa että välillä miettii että onko siellä ketään. Kerää näköjään voimia aina iltaa varten :) Hyvä niin.

40+6

2011-01-26T04:46:00.000-08:00

Tässä on nyt eilisillasta lähtien ollut mukavaa menkkajomotusta, toki näitä on ollut jo monia viikkoja mutta nää tuntuu erilaisilta. Samoin kun tänään on suoli tyhjentynyt jo 2 kertaa oikein mukavasti (ihanaa informaatiota).
Huomenna on neuvola ja olisi niin parasta jos ei sinne tarttis taas raahautua :)
Mulla on myös ollut nyt maanantaista asti ihan tolkuton nälkä koko ajan! Ja eilen illalla oli ihan älytön ruoan himo. Katoin vaan niitä Arvostele mun jotain- ohjelmia vesi kielellä ja Master Chefiin kun päästiin niin meinasin syödä telkkarin. Ei mulla tällasia himoja oo ollut moniin kuukausiin ja oon pärjännyt hyvin syömällä aamiaisen, lounaan ja iltapalan. Mun tekee mieli niin makeeta kuin suolastakin, en osaa päättää kumpaa tekee enemmän mieli, kunhan vaan saisin syödä koko ajan! :D Ihanaa kun sitä painoa muutenkin tullut se 20kg niin ei viittis nyt ihan kauheesti syödä. Argh perskele!

Ulkona on niin ihana auringonpaiste, olin hetken meidän pihalla kun kävin antamassa linnuille lisää ruokaa :) Oon niin laiska etten jaksa lähteä kävelemään :D Kenkien pukeminen on niin vaivalloista ja muutenkin pitäis pukea kamalasti vaatetta päälle ja tälläsellä vatsalla se ei oo mikään helpoin homma :D Kokeilin kyllä niin saan suorilta jaloilta kädet vielä lattiaan, että onneksi en oo sentään notkeutta menettänyt. Eilen huomasin että mun hauikset on kadonneet. :( Enää ei tuu sellasta muhkua kun jännitän käsivartta. Mutta eiköhän asia korjaannu vielä :)

Odotan että pääsen jumppailemaan vauvelin kanssa <3 ja miehen kanssa viedään se vauvauintiin tottakai ( tai ainakin yritetään viedä, kattoo sitten että inhoaako koko hommaa). Tulis nyt vaan tuolta masusta ulos <3

Nyt voisin mennä vähän taas avaamaan jääkaappia (ei siellä kyllä ole mitään mutta jos sinne ois jostain ilmestynyt jotain :D)

40+3

2011-01-23T13:05:00.000-08:00

Tai tunnin päästähän se on jo 40+4. Pieni jumppaa tapansa mukaan ja tunkee jalkojaan oikein mukavasti kylkiin niin että vatsanahka paukkuu ja meinaa päästä itku :D Ulkona olis niin paljon enemmän tilaa jumppailla kun tuolla ahtaassa yksiössä, mutta ei se ymmärrä :)
Pelkään vaan että menee käynnistykseen, onhan tässä kyllä vielä yli viikko aikaa yliaikaiskontrolliin joten toivon etten kuulu siihen 2-5% joilla joudutaan synnytys käynnistämään lääkkeellisesti.
Saas nähdä :)

Eilen otettiin ihania masukuvia miehen kanssa <3

40+1

2011-01-21T00:34:00.000-08:00

Laskettu aika oli ja meni, eikä tällä pikkuisella näytä olevan kiirettä mihinkään :D Tämä 5 tähden hotelli olisi kyllä niin valmis jo sulkemaan ovensa ja häätämään asukkaat pois ;D
Mun lonkat on NIIN kipeät!! Selällään ei oo saanut/pystynyt nukkumaan 3kuukauteen, että halleluja!

Eilen oli myös neuvola, en koskaan syö mitään ennen neuvolaa ja yleensä kun ne ajat on olleet aamuaikoja, niin ei ole tuottanut mitään ongelmia. Eilen tosin aika oli vasta 13.00 ja voi hyvä luoja sitä nälkää ja pahaa oloa :( Tyhmä minä, tiedän! Mutta kun se helvetin vaaka, joka kerta punnitaan ja merkitään paino neuvolakorttiin. Mulla tuota painoa on ekasta neuvolasta +18kg ja ennen raskautta lähtöpainosta +21kg.. Olinhan mä kyllä todella hoikka ennen raskautta ja rasvaprossakin vaan n.21,5%.. Mun neuvolatäti ei oo ikinä sanonut mitään mun painosta, neuvolalääkärit vaan (lääkärit nyt on muutenkin sellasia valittajia).
Turvotusta mulla ei ole yhtään, sormukset menee sormiin hyvin ja lähtee poiskin.
Nyt toivonkin ettei mun tarttis mennä enää neuvolaan (vika neuvola 41+0 viikoilla, eli ens torstaina), ettei tarttis niin välittää siitä painosta. Ihmettelen kyllä ettei paino oo melkein kuukauteen noussut yhtään vaikka oon syönyt suklaata, pullaa, jäätelöä ym. En kylläkään kaksin käsin herkkuja työnnä suusta alas, mutta joka päivä jotain. Kaloreita oon välillä laskenut ja ne pysyy aina siinä 1500kcal. Vaikka en liiku oikeastaan yhtään (mitä nyt 4-5 kertaa viikossa siivoan pari tuntia kerrallaan), niin kaipa mä kulutan aika hyvin sitten levossakin. Ennen raskautta mun lepokulutus oli sen 1500kcal lihasten ansiosta. Ja kaipa 174cm ihminen kuluttaa suht hyvin :)

Eikä mua nyt hirveesti kiinnosta toi painonnousu, nousee sen minkä tarvitsee. Kunhan vauvalla on kaikki hyvin <3 Painoa ehdin sitten pudotella kun pieni on täällä. :) Voi että odotan jo niitä vaunulenkkejä! Ja sitä että pääsen taas Body Pumpiin, Attackkiin, Combattiin, salille, juoksemaan!! Alkuun vaunulenkit saa kelvata (kunhan nyt ei tulisi kamalia pakkasia), siitä sitten pikkuhiljaa uskaltaudun (varmasti jo maaliskuussa) pumpiin ja vähän cross traineria kokeilemaan. :) Ja ehkä jo huhtikuun lopussa pääsisin combattiin ja spinningiin. Ja kyllä varmasti Attackiin, jättää vaan juoksut pois aluksi. Niin ja zumba taitaa olla myös hyvää raskaudesta palautumis liikuntaa :)
En ehkä ihan kesäkuntoon tänä vuonna pääse, mutta ensi vuonna sitten! :) Painon saan varmasti pois imettämällä ja ruokavaliomuutoksilla, mutta kiinteää vartaloa en ehkä ihan kesäksi kerkeä saamaan. Tai saa nähdä miten hyvin keho muistaa, mun kropassa onneksi näkyy kyllä todella helposti tuloksia. :)

Nyt voisin vähän jutella tuolle masuasukille, josko se haluaisi jo tulla pois :)

39+4

2011-01-17T05:23:00.000-08:00

Enää 3 päivää laskettuun. Toki tätä odotusta voi olla vielä 2 viikkoa jäljellä, mutta ehkä meidän pieni prinsessa pitää kiinni aikatauluista ;) Toivotaan näin. Ainakin supistelee joka päivä välillä todella kivuliaastikin.

Äitiyslomalla olon aikana olen siivonnut ja järjestellyt paljon täällä kotona. Muutimme tänne mieheni kanssa elokuussa 2010, minun ensimmäinen omistusasunto, mieheni toinen. Tuntuu niin hullulta sanoa että ostin ensimmäisen asuntoni 23 vuotiaana. Niin ja en mitään pientä luukkua vaan 75m2 kolmion, missä on oma ihana 50m2 piha <3
Olen täysin rakastunut tähän asuntoomme! <3 Olen kasvanut kauniiden asioiden ja esineiden parissa, joten ilmiselvää että halusin kauniita esineitä meidänkin kotiin. Jos rahaa olisi rajattomasti niin en muualla pyörisikään kun sisustusliikkeissä.
Tässä pari kuvaa meidän olohuoneesta. Voisin laittaa kuvan myös meidän aivan ihanasta keittiöstä, mutta teen sen myöhemmin.
Ja nämä kuvat on otettu joulun aikaan, ei meillä enää ole joulutavaroita esillä :)

Asunto (varsinkin olohuone) tuntuu jotenkin niin kolkolta kun joulutavarat on poissa. Mutta onneksi kohta tulee kevät ja saa ihania kukkia piristämään, mies mulle jo toikin yksi päivä kauniita pinkkejä tulppaaneja. <3 Tuli niin keväinen olo. En malta odottaa että pääsee pihalle nautiskelemaan auringosta ja kesällä voi sitten grillailla ja nauttia vauvan kanssa kesästä omalla pihallaan.
Olen niin ihastunut meidän pihaan, sellaista ei mulla ole ikinä ollutkaan. Mies on kotoisin maaseudulta, joten on saanut sellaisesta nauttia.
Kävin äitini kanssa Amsterdamissa syksyllä, toin mukanani tulppaaninsipuleita, jotka mieheni sitten istutti maahan. Saa nähdä saadaanko nauttia niistä nyt keväällä :)

RV 39+1

2011-01-14T01:26:00.000-08:00

Enää 6 päivää laskettuun aikaan :) Meidän tytön painoarvio tällä hetkellä n. 3,5kg täyttä rakkautta <3
Taitaa pienestä tulla kova vipeltäjä :D Kovat jumpat ja zumbat toisella joka päivä, ja hyvä niin, olisin paniikissa jos ei liikkuis. Vatsanahka on kyllä kovalla koetuksella kun toinen venyttelee, potkii, myllää ja vaihtelee pyllyänsä puolelta toiselle. Välillä meinaa itku tulla kun potkut osuu ihanasti kylkiluihin. Mutta mitä sitä ei oman kultansa takia kestäisi <3
Mies odottaa jo kovasti että näkisi pienen potkuttelijan. Joka ilta makoilee mun kainalossa, paijaa ja juttelee masukille. Makkarissa ollessaan tuijottaa pinnasänkyä ja siellä olevaa äitiyslaatikkoa (missä pieni nukkuu ekat pari kk), pistää soimaan pinnasängyssä kiinni olevan mobilen. Taitaa olla maailman onnellisin mies :) Itkukin siltä pääsee aina kun katsotaan ohjelmia missä on vauvoja/lapsia. :) On se vaan suloinen <3

Kaikki on tosiaan ollut jo pari viikkoa valmiina pientä varten, nyt vaan odotellaan ja jännätään että milloin se lähtö tulee. Joka yö nukkumaan mennessä sitä miettii että pääseeköhän tänä yönä tositoimiin. Aamulla kun herää, olo on aika pettynyt. Mutta ei voi kuin odotella. Pieni tulee kun on valmis :) Onneksi max enää 3 viikkoa minkä jälkeen joutuu Naistenklinikalle missä pakotetaan pieni ulos. Toivottavasti nyt tajuaisi itse tulla.

Oma olo on ihan hyvä. Mitä nyt öisin heräilee lonkkakipuihin, oikean puolen iskiashermo on niin jumissa ettei sitä oikein taivu. Hengittäminen on hankalaa, vaikka pieni on jo hyvin laskeutunut ja pää on lantiossa, niin silti vielä on sen verran ylhäällä että mun hengittäminen on sellasta puuskuttamista ja haukkomista..

Oon ollut kohta jo 2kk äitiyslomalla. Aika on mennyt hirveän nopeasti! Mukavaa on ollut :) Energiaakin on riittänyt kodin siistimiseen ym. Töissä käydessä kaikki energia meni sinne, en jaksanut yhtään mitään muuta. Väsymys alkoi aina jo puolessa välissä päivää ja sitten tuli harjoitussupistukset ja selkäkivut mukaan päivään, sitten kun kotiin pääsi ei voinut kun rojahtaa sohvalle ja nuokkua siinä pari tuntia minkä jälkeen oli pakko päästä nukkumaan.
Nyt saa nukkua niin kauan kun haluaa, tehdä mitä jaksaa ja nautiskella :)

Odottaminen olis helpompaa kesällä kun pääsisi omalle pihalle istumaan ja ulkoileminen olisi muutenkin helpompaa. Tosin rahaa olisi mennyt paljon enemmän äitiysvaatteisiin :D Nyt en tarvinnut kun äitiysfarkut, pitkät suorat mustat äitiyshousut, pari paitaa ja äitiystalvitakin :) Rahaa säästyi. Ja nyt meillä on ensi kesänä sitten 6kk ikäinen ihanuus <3
Taidan mennä tästä nyt telkkarin ääreen! :D

16+4

2010-08-09T00:50:00.000-07:00

Oon huono kirjoittamaan minkäänlaisia päiväkirjoja. Oon ostanut itselleni vuosien aikana kymmeniä paperipäiväkirjoja ja ajatellut että "nyt mä rupean kirjoittamaan", olisi ihana lueskella niitä vanhana. Luulen kyllä että hyvin tulen muistamaan elämäni ilman päiväkirjoja, tai ainakin isoimmat jutut.

http://jaani-laura.blogspot.com/ Matkablogi.
Tästä blogista tulee nyt vauvablogi.Ainakin siihen asti että pieni syntyy ja sitten ei olekaan enää aikaa mihinkään.
Ensin pitänee kertoa että menimme mieheni kanssa naimisiin 17.7. Häät olivat ihanat ja lämminhenkiset. Ja vaikka itse sanonkin niin näytin hyvältä :D Kaikkea se hääkampaus saakin aikaan, meikkiä mulla oli todella vähän kun en sitä ikinä muutenkaan käytä; ripsiväriä ja luomiväriä.

No mutta, raskaustesti näytti plussaa toukokuussa. Itseasiassa äitienpäivänä :) Sain haalean haamun, seuraavana päivänä tuli myös haalea haamu, sitä seuraavana testi näytti negaa, mutta illalla digitaalinen testi näytti Raskaana 1-2. Tässä vaiheessa mies vasta rupesi uskomaan asian todeksi :D
Viikko ennen haamua mua väsytti, nenä oli aivan tukossa joka aamu, ikenet oli koko suusta niin kipeät että itku meinasi päästä kun olisi syödä pitänyt.
Aloitimme vauvantekohommat miehen kanssa maaliskuussa, ja 1,5kk päästä tärppäsi :) En ole ikinä käyttänyt e-pillereitä joten aloittaminen oli helppoa, kumit vaan sivuun ja hommiin ;D
Olen varma että oltais saatu plussa jo ekalla kierrolla, mutta mä stressasin siitä vauvanteosta niin kamalasti ja ajattelin sitä ihan pakkomielteisesti joten ei onnistunut.
Toisella kierrolla me etsittiin omistusasuntoa ja suunniteltiin häitä joten pakkomielteiset ajatukset vauvasta hävisi. :) Joten kaikki jotkaa yrittää lasta niin koittakaa ajatella ihan jotain muuta, onnistuu paljon paremmin. Niin ja nostakaa ne jalat seinää vasten jotta aineet menee oikeaan osoitteeseen ;)

Meillä on rakenneultra 3.9. viikoilla 20+1 (eli raskausviikko 21). Jännittää ihan kamalasti! Toivon niin että pienellä on kaikki hyvin. Niin ja tottakai toivon että olisi hyvä näkymä sinne jalkoväliin jotta saataisiin sukupuoli selville.
Viikon verran pienen potkut ja möyrinät on tuntuneet. Pari kertaa oon tuntenut oikein kunnon potkun, se pelästyttää joka kerta :) Odotan että rupean tuntemaan liikkeitä oikein kunnolla <3

Neuvola mulla oli viikoilla 6+5 ja seuraava onkin viikoilla 22+1. Kauhean pitkä väli tosiaan, mutta tottakai saisin mennä kuunteluttamaan sydänäänet ja tarkastamaan kohdunsuun milloin vain haluan. Ja ehkä käynkin. Meillä on kyllä kotidoppleri jolla muutama kerta ollaan kuunneltu sydänääniä, mutta kun esikoista odotellaan niin ei voida olla varmoja niistä. Ja kun niitä ei tosiaan ole kertaakaan kuunneltu.

Viikolla 7+5 käytiin yksityisellä varhaisultrassa, oli pakko saada tietää että joku siellä on ja oikeessa paikassa:

Viikolla 11+6 meillä oli niskapoimu-ultra, missä kaikki oli hyvin, siellä pikkuinen esitteli meille sormiaan ja hyppeli, hienosti näkyi myös selkäranka, aivolohkot ja varpaat.

Vatsa on mulla kasvanut jo jonkin verran. Painoakin tullut 6-7kg. Voi tosin johtua helteestä, kesäsin mulla muutenkin aina nousee paino muutaman kilon. Enkä ole koskaan saanut tietää miksi.
Mutta tosiaan housut ei mahdu, shortsit ei mahdu, kaikki mahtuu kyllä ylös asti hyvin, mutta napin kiinni saamisesta ei ole toivoakaan :D
Mulla on yhdet liian isot shortsit ja yksi farkkuhame, mitkä mahtuvat. Tilasinkin jo mammavaatteita, olis kiva jos syksyllä olisi jotain päällepantavaa.
Kaikki paidat onneksi menevät päälle, vaikka rinnatkin on kasvaneet. Mulla on aina ollut AA tai A-kuppi. Kohta pakko siirtyä B-kuppiin. Mies vaan tykkää :D Samoin kun se toivoo että mulle tulisi vielä lisää kiloja koska rakastui muhun sellasena normaalikokosena ja naisellisena. Sen jälkeen laihduin ja aloitin juoksemisen ja Body Pumpin joten kiinteytymistä tapahtui ja sainkin kuulla jokapuolelta että oon liian laiha.. No, kohta ei ole enää sitä ongelmaa.
Odotan kyllä että saisin pian synnytyksen jälkeen oman hoikan/laihan vartaloni takaisin. Viihdyn parhaiten hoikkana, vaikka kaikkien mielestä mulle sopii naisellisuus ja muodot.

Ensimmäiset raskausviikot 5-12 oli yhtä helvettiä mulle. Ei tehnyt oikein mitään mieli syödä ja oksetti ihan jatkuvasti, närästys astui kuvioihin vaikka luulin että se on loppuraskauden ongelma (ja jatkuu muuten edelleen), makeaa en olisi voinut kuvitella syöväni, kaikki suolainen teki kauppansa, alhaisen verenpaineen takia oli pakko saada kaikkea suolaista. Turvotus oli jotain ihan kamalaa silloin. Väsytti jatkuvasti, nukahtelin töissäkin muutamaan otteeseen. Jouduin olemaan myös sairaslomalla pahoinvoinnin ja sen verenpaineen takia.
Nyt onneksi pahoinvointi kadonnut, närästys siis jatkuu mutta jotkut päivät on parempia. Päivisin saan olla aika rauhassa ja touhuilla jaksamisen mukaan (pyörtyminen ei kyllä ole kaukana jos kauan joutuu seisoskelemaan), iltaisin sitten iskee se kamala närästys ja sitä myötä yökötys ja hirveä olo joka pakottaa sängyn pohjalle.
Kunhan nyt saisin verenpaineen nousemaan niin olisin kiitollinen. Ei ole mukavaa kun istuessakin päässä pyörii ja kärsin myös hengenahdistuksista.
Kaiken mä kyllä kestän pienen takia. Toivon vaan että toisella on kaikki hyvin.

Liikuntaa en ole pystynyt harrastamaan plussan jälkeen. Alussa meinasin oksentaa jos kävin tunneilla. Nyt meinaan pyörtyä.
Mies lupasi hankkia mulle Wii cyberbiken :D Sitä pääsisin sitten kotona rauhassa polkemaan, aina kun jaksan. Hyvä se on myös sitten synnytyksen jälkeen, kun vauva nukkuu päiväunia niin äiti voi polkea. Samoin Wii Active ja Wii Fit löytyy. Tykkään Activesta ihan hirveästi ja yhdessä vaiheessa käytin sitä joka päivä.
Meidän ihanasta 47'' telkkarista löytyy myös netti, josta löytyy Youtube ja josta löytyy kaikenmaailman mammajumppia yms. Body Combattia sieltä aikoinaan katselin ja sain vedettyä hyvät tunnin setit aina omassa kodissa :D
Muutettiin viikko sitten ikiomaan asuntoon missä on 50m2 piha ja iso asunto muutenkin, joten tilaa on tehdä vaikka mitä :D
Kaipaan kyllä Body Attackia, Body Pumpia ja spinningiä. 1kk synnytyksen jälkeen voi kuulemma aloittaa Pumpin, mutta vatsalihasrutistuksia ei saa tehdä.
n. 3-4kk synnytyksen jälkeen voi varovasti lähteä juoksemaan. Ja toivottavasti 6kk päästä voi ruveta treenaamaan vatsalihaksia.
Aiotaan miehen kanssa mennä vauvauintiin, ja mä meen ehdottomasti äiti-vauva jumppaan :)
Eiköhän tässä kaikki tällä kertaa :)

New Zealand!

2010-01-26T01:21:00.000-08:00

Viime postauksesta tuli ilmi meidän matkareitti ym. niin nyt koitti sitten päivä jolloin lähdetään.
Perhosia on vatsassa, reppu on täynnä luettavaa esim. Paulo Coelhon pari kirjaa. Lakuja, suklaata, iPod ladattuna ja täynnä hyvää musaa.
30h lentomatkalle kun tarvitsee vaikka mitä. Onneksi kaikissa koneissa on omat screenit jokaisella, ja kymmeniä leffoja, sarjoja mistä valita.
Alle 6h päästä ollaan koneessa ja ilmassa :)
En tätä blogia varmaankaan tule päivittelemään matkan aikana, mutta meillä on mun miehen kanssa yhteinen matkablogi mikä perustettiin ihan tätä matkaa varten :D Joten jos kiinnostaa ; http://jaani-laura.blogspot.com/

Aurinko ja mahtavat maisemat odottaa! :)

sicko

2010-01-21T10:13:00.000-08:00

Oon ollut kipeä nyt pari viikkoa, tai oikeastaan pitäis sanoa 4 viikkoa. 4 viikkoa sitten heräsin yksi aamu ja mulla oli kamala yskä, sellanen lima yskä mistä tuntee oikein kuinka se lima tulee sieltä keuhkoista. Joo hyi :D
En välittänyt yskästä vaan kävin töissä ja kävin salilla, jumpissa.
No sit 2 viikkoa sitten jouduin jäämään sairaslomalle kun mulle nousi kuume, ja nyt oon ollut yhteensä 8 päivää kotona, viikko sitten tuli lisäks kamala nuha.
Maanantaina keuhkot ja poskiontelot kuvattiin. Keuhkoissa ei näkynyt mitään pahaa, mutta poskiontelot on turvonneet ja vähän tulehtuneet.
Onneksi mä tänään voin sanoa että voiton puolella ollaan. Siitä on kauan kun oon viimeks ollut näin kipeä (okei paitsi toi lokakuinen nielurisaleikkaus oli jotain niin kamalaa että oksat pois).
Uskaltauduin tänään jumppaankin, ehkei mikään maailman paras idea kun poskiontelot on vielä vähän kipeät. Mutta ei mulle noussut kuume, ja jumppana oli 30min core, ja lisäksi juoksin varovasti 10min. Tuli hyvä olo koska en oo 6 päivään näyttänyt naamaani ulkona, paitsi lääkärissä tietenkin.

Olin jo ihan varma että en parane ja ens tiistaista tulee yhtä helvettiä. Me siis mieheni kanssa suunnataan ensi tiistaina 17.00 kohti Uutta-Seelantia!!!!! Eipä tätä ookaan odotettu kun puoli vuotta ;)
30h lennot edessä ja 10h aikaero odottaa perillä. :D Tiistaina 17.00 kun lähdetään, niin ollaan perillä Aucklandissa paikallista aikaa 13.00 torstaina. Eli joskus 3.00 suomen aikaan keskiviikko yönä. Ja sepäs on vasta mukavaa. :D Oon ihan varma että olo on kamala, näytetään ihan zombielta ja mä vaan valitan ja kiukuttelen kaikesta. Niin ja itken. :D
Aucklandissa meitä odottaa ihana hotelli missä yövytään 2 yötä. Siellä on myös kuntosali. Se on tärkeä koska 30h lentokoneessa istumisen jälkeen, olo voi olla hiiieman turvonnut.
Aucklandista lennetään Wellingtoniin, missä yövytään 1 yö. Sieltä sitten otetaan lautta eteläsaarelle, lautasta hypätään suoraan junaan, mennään sillä Christchurchiin, yövyttiinkö me täällä 1 yö, joo kai. Sieltä vuokrataan auto ja ajetaan Lake Tekapolle missä yövytään 1 yö. Sieltä ajetaan Queenstowniin, yövytään 3 yötä. Käydään myös ihanalla Milford Soundilla.
Queenstownista matka jatkuu Dunediniin, yöpyminen 2 yötä. Käydään myös siinä lähellä olevalla Otago Peninsulalla, missä nähdään merileijonia, pingviinejä ym.
Dunedinista ajetaan Christchurchiin jossa yövytään 2 yötä. Palautetaan auto ja lennetään Auclandiin, mistä jatketaan noin 3000km Cookin Saarille, saavutaan Rarotongalle, mistä lennetään pienellä koneella Aitutakille. Se on upea saari, atolli.
Meillä on ihana majoitus, paikassa mitä ihmiset nimittää "paratiisi paratiisissa", meillä on oma Bungalow ihan meren rannalla, valkoisen hiekan ja turkoosiakin turkoosimman meren äärellä. Aitutakilla yövytään 5 päivää. Ja mikä hassuinta, Cookin Saaret on tasan vuorokauden Uutta-Seelantia jäljessä. Joten saadaan elää yksi päivä uudestaan, kun taas sieltä takasin Aucklandiin lennettäessä, me tavallaan menetetään yksi päivä mikä sattuu olemaan ystävänpäivä.
Yövytään vielä yksi yö Aucklandissa, sieltä lennetään Hong Kongiin, missä yövytään 3 yötä. Hotelli on Lantaun saarella, ja siinä ihan vieressä on maailman suurin Buddha patsas :D
19.2. laskeudutaan Helsinki-Vantaalle klo: 23.30. Eli vähän alle 4 viikon matka siis tiedossa. Lämmintä ainakin riittää Uudessa-Seelannissa on 22-27 astetta. Aitutakilla 30. ja Hong Kongissa noin 23.
Rahaahan tää matka on syönyt ihan älyttömästi, mutta on se sen arvoista!

Kuvia vähän paikoista mitä tullaan näkemään:

Enää 5 päivää! :)

Kaikki kuvat www.fotocommunity.com

Vitaminwater

2010-01-09T09:56:00.000-08:00

Nam!

Vihdoinkin se on suomessa!!! Rakastuin näihin Jenkeissä kesällä. Pullossa noin 150kcal, ja monia vitamiineja. Maistuu taivaalliselta. Tottakai suomessa on vielä todella suppea valikoima (3 eri makua, amerikassa varmaan 20).

Yksi päivä kävin lempparikaupassa (Kampin keskuksen K-Market), satuin vilkaisemaan oikealle K-Marketin vieressä olevaan Deliin (tai mikälie) kävellessäni kassoilta poispäin ja sieltä se paistoi; keltainen pullo missä luki vitaminwater. Mun piti ensin miettiä hetki että näänkö mä taas unta :D Nimittäin oon nähnyt näistä juomista moneen kertaan unta, mutta nyt unesta olikin tullut totta. Oii nam nam nam <3 Selitin sille kassallekin ihan innoissani kaikkea tosta vedestä :D

No joo, se siitä vedestä höpöttämisestä :) (Nam nam)

On taas tullut tehtyä hulluna töitä (viime kuussa 200h), ja hullun kiirehän siellä on edelleen ollut(koska ei olis?) kulutus on ollut taas sitä 4500-5000kcal päivässä, voi olla enemmänkin, sen verran suuri kulutus ollut myös jumpissa.

Tällä viikolla oon onneks ehtinyt hyvin kaikkiin ihaniin jumppiin, kun oon ollut aamuvuorossa töissä.

Ma: juoksu 15min, Bodypump 1h

Ti: crosstrainer, salia 15min, Body Attack 1h

To: Body Combat 1h, Body Pump 1h

Pe: Body Attack 1h
Su: juoksua 13min 2km, Body Pump 1h

eli siis 7h ja kulutus yht. noin 3650kcal.
Oon parina päivänä jopa syönyt 2 lämmintä ateriaa! Ensimmäistä kertaa elämässäni söin 2 lämmintä ateriaa, siis lounaan ja päivällisen. Plus aamiaisen, välipalan ja iltapalan. Huhhuh! Enkä mä mihinkään oo lihonut! Päinvastoin.
Tuntuu että mulla on nyt kauhea into saada nätin kiinteä ja sopivan lihaksikas kroppa. Ei vain kesäksi, vaan koko vuodeksi, tai vuosiksi :) Mahtava olo tällä hetkellä!
Niin ja ensimmäistä kertaa ikinä, ajattelin pitää bikineitä kun miehen kanssa lähdetään 2 viikon päästä kuukaudeksi reissuun :) Haluan uskaltaa!
Ihailen ihmisiä jotka pystyy pitämään kauniita vaatteita ja olemaan sinut itsensä kanssa, kiloista huolimatta. Olit sitten laiha, normaali, lihava, reitevä, vatsakas :)
Mä toivon että tänä vuonna opin rakastamaan itseäni sen verran, että uskallan pitää juuri niitä vaatteita joita haluaisin pitää, mutta joita en ole ikinä uskaltanut käyttää/ostaa, koska ainaiset vatsamakkarat (jotka on aika olemattomat loppupeleissä) muka näkyvät ja tursuavat ja on rumat ym.
Tahdon jättää ne vartalon peittävät raskausvaatteet (eli tunikat :D mutta mies kutsuu niitä raskausvaatteiksi) kaappiin ja laittaa vartalonmyötäisen kauniin puseron päälleni.
On tässä jo 10 vuotta tuskailtu, häpeilty ja peitelty omaa vartaloaan, mutta tänä vuonna se saa luvan loppua!

Seuraavassa postauksessa kerron enemmän meidän tulevasta matkasta ja pistän tänne meidän matkareitin :) On nimittäin ihan kamala matkakuume! Kesällä tehty Nykin matka ei jännittänyt näin paljoa, tai vuosi sitten tehty Karibian/Floridan reissu. Ei mitään reissua voi verrata tähän unelmien täyttymykseen :)

Lupauksia

2010-01-01T01:35:00.000-08:00

Uusi vuosi meni rauhallisesti, vähän järkyttyneissä fiilingeissä tosin.. On nimittäin aika kammottavaa nähdä tuttu naama joka lehdessä ja telkkari kanavalla. Jokainen varmasti ymmärtää että puhun Sellon ampujasta.
Samasta työpaikasta, eri osastolta, mutta yli vuoden aikana nähnyt melkein joka päivä kyseistä henkilöä joko ruokalassa tai töitä tekemässä. Vaikutti normaalilta ihmiseltä, piti oviakin auki aina ja hymyili.
Töissä ei eilen puhuttu muusta kuin tosta. Kaikki oli ihmeen hiljaisia ja järkyttyneitä.
No mutta meillä on 1600 työntekijää, kaikkia hulluja sinne mahtuu sekaan.
Tunti tapahtuneen jälkeen ittekin menin töihin junalla Leppävaaran ohi.

En kirjoitellut tänne mitään joulusta. Sehän oli taas niin yhtä ihana kuin aina :) Ja sain aivan liikaa lahjoja. Ostinkin kyllä paljon lahjoja, miehelle, äidille ja tädille.. Meni kyllä yli 600€.
Miehelle ostin Rock band 2 levyn ja sitten ne soittimet :D Siinä olikin raahaamista, Sokoksesta raahasin sen taksitolpalle ja sitten hissiin. Olihan siinä piilottelemista. Koska vietetään joulua tädin luona Lauttasaaressa, niin en viittinyt raahata tätä kamalaa pakettia sinne, joten paketoin vain sen xbox levyn ja kun mies avasin paketin, sanoin että loppu odottaa kotona. :) Olisitte nähneet miehen ilmeen :D Koko vuoden se on tästä pelistä puhunut, mutta oon aina sanonut että "ei, liian kallis"

Tänä vuonna en päässyt jokavuotiselle Hietalahden hautausmaa kierrokselle, sen verran oli vielä flunssanen olo. Joulurauhan julistuksen aikana meillä on tapana syödä riisipuuro, ja siitä sitten lähdetään noin 2h kierrokselle haudoille. Nyt jäin äidin kanssa katsomaan telkkaria ja juttelemaan, kun täti ja mies lähti kävelemään.

Joitakin lahjoja mitä sain:
-koruja (Kalevala ym)
-kirjan (twilight sarjan eka osa)
-4 dvdtä
-kuntokalenterin
-8 Stripped Batterya ( täti on töissä Sinebrychoffilla, joten saa ilmaiseksi juomia ympäri vuoden vaikka kuinka paljon :D)
-pyjaman
-lakanoita
-Monopoly matkaversion (tulee tarpeeseen 30h lennolla mikä on edessä 25päivän päästä ;))
-Fondue setti
-rahaa
-Disney Trivial Pursuit
-2 Iittalan Mariskoolia

oli muitakin, mutta ei nyt muista. :)

Uusi vuosi meni siis rauhallisesti, oltiin kotona kun pääsin töistä vasta 20.00
Syötiin, mies oli laittanut kaikkea ihanaa.
Katsottiin ilotulituksia ikkunoista ja katottiin telkkaria. :)

Tää vuosi on ollut aivan ihana, mutta myös kamala. Ja se kamalahan oli siis miehen sairastuminen, joka päivä sairaus on läsnä, mutta luojan kiitos lääkkeet auttaa. Lääkkeet, joiden lääkärit ei uskoneet auttavan.

Kesällä käytiin New Yorkissa,

(Kodakin kohdalla oli meidän hotelli :) 14 kerroksessa)

jonne osa meidän sydäntä jäi. Sinne pitää päästä uudestaan! Ehkä ensi joulukuussa, koska se on varmasti aivan ihanan tunnelmallinen kaupunki joulun alla!

Rahallisestikin tää vuosi oli erittäin hyvä.
Opin ittestäni paljon uutta, ja on ihanaa sanoa että vihdoinkin tuntee itsensä, tietää mitä haluaa elämältään.
Sain myös sosiaalisuutta paljonkin lisää. Enää en ole se hiljanen hissukka joka ei uskalla ikinä sanoa mitään. Tämän muuttamiseen menikin yli 10 vuotta. :)

Tästä vuodesta tulee varmasti todella ihana. 25päivän päästä tosiaan lähdetään kuukaudeksi toiselle puolelle maapalloa, heinäkuussa mennään naimisiin, syksyllä? ruvetaan kai yrittämään lasta :)

Uutena vuotena on aina tapana tehdä lupauksia, jotka ei kuitenkaan ikinä pidä.
Mulla ei ole siis tapana tehdä lupauksia, mutta tänä vuonna voisin tehdä yhden. Lupaan siis muuttaa ruokailutottumuksiani terveellisempään suuntaan.
Terveellisestihän mä syön, mutta haluan pyrkiä 2000-2300kcal päivässä. Nykyisen 800-1500kcal sijaan.
Haluan saada mun kehon tasapainon takaisin. Ja kun sitä lasta alkaa yrittämään, pitää olla ruokailut kunnossa jotta lapsi saa kaiken tarvitsemansa.

Puuuh

2009-12-16T11:11:00.000-08:00

Fyysisesti raskas työ vaatii veronsa kun ei ole energiaa ikinä kirjoittaa tänne, vaikka kuinka haluaisi.
Tälläkin hetkellä olen siis töissä (iltavuorossa) ja kova kiire on, joutuu jäämään tunniksi ylitöihinkin..
2 viikkoa on tuntunut siltä että olisi joku flunssa/ vatsatauti- iskemässä. Joka päivä vatsa todella kipeä, oksettaa kaikki ruoat, syönnin jälkeen nousee oksennusta kurkkuun ja on erittäin huono-olo.
Tänään on ensimmäinen päivä kun ei tunnun niin kamalalta. Eikä aamulla ollut kamalan tukkonen flunssa olo.
Jotenkin mä syytän mun huonoa syömistä näistä vatsakivuista :/
Sykemittari oli viikko sitten päällä koko päivän (paitsi ei nukkuessa) kulutin 4500kcal. Tosin 700kcal on kun kävin pumpissa ja coressa. Mutta silti! Ja tohon vielä ynnää 500kcal minkä kuluttaa nukkuessa, niin halleluja!! Ja mitä mä syön?! 1000-1500kcal päivässä. Kerran viikossa ehkä 2000-2500.. Ei ihme että aina väsyttää, ei tee mieli tehdä mitään, vatsa on kipeä, flunssia ja kaikkea koko ajan, pyörryttää, turvottaa ja aina jos syö vähän enemmän niin paino nousee 4-5kg.
Pakko tehdä jotain tälle syömiselle. Tiedän kyllä miten pitäisi syödä, mutta se toteutus on vaikeaa!
Lauantaina kävin coressa ja Attackissa ja kulutin 914kcal. 1h 34min.

Okei apua pakko mennä jatkamaan töitä :)

Joulun odotusta

2009-12-06T12:00:00.000-08:00

Eilen juhlittiin mun synttäreitä ja vietettiin samalla pikkujouluja. Mieheni ja itseni lisäksi paikalla oli muutama mun hyvä ystävä ja kaksi työkaveria :) Ja mukavaa oli! Vieraat viihtyi monen monta tuntia hyvän ruoan ja juoman parissa. Oli niin hyvä fiilis koko ajan :) Ja oli ihanaa kun mun työkaverit tuli niin hyvin juttuun mun kavereiden kanssa. Pelkäsin ettei kukaan keksisi mitään puhuttavaa ja istuttaisiin vaan hiljaa vaivautuneina, eikä kukaan haluaisi olla tuntia pidempään. Toisin kävi :)
Kuvia klikkaamalla saa niistä isompia:

Päällä mulla oli kaapin perukoilta löytynyt hame ja Miamista vuosi sitten ostettu toppi :) Ja tässä näkyy vähän meidän uutta sisustusta. Koti on ihanan näköinen! Tälläisen kodin mä olen mielessäni nähnyt monen vuoden ajan, ja nyt vihdoin sain toteutettua sen. Taustalla Tallinnan laiva :D

Ihanan valkoista

Siinä näkyy vähän tarjoilua, ja miehen tekemä Muumipiparikakkutalo :) Rakastan juhlien järjestämistä. Kauniita astioita on ihana omistaa ja niihin on ihana asetella tarjoiltavaa. Villeroy & Bochin- astiat ym. kuuluu lemppareihin. Äiti ja täti nauraa aina että "kyllä tietää kenen lapsi olet", pienestä asti siis olen elänyt kauniiden as(t)ioiden ympäröimänä.

Haluaisin laittaa tänne kivoja kuvia missä olen kavereiden kanssa, mutta en viitsi. Siispä laitan pari kuvaa mitkä mies otti äsken :) Joulumarsut ja minä:

Siinä siis vasemmalla Omena ja sitten Muffinssi. Muffinssi täytti tänään 2vuotta :)

Muffinssi

:) Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Synttärit

2009-12-02T08:15:00.000-08:00

Eilen vietin mun 23vuotissynttäreitä :) Oli ihana herätä aamulla siihen että mun mies halasi mua. Se oli laittanut mun yöpöydälle 2suklaakalenteria :) Sitten se toi innoissaan mulle kaikki lahjat. Ihania lahjoja sainkin mun äidiltä, tädiltä, äidin serkulta. Ja mun mieheltä sain lahjaksi Polarin ft4f (muistinkohan oikein?) sykemittarin, tai harjoitustietokone on sen virallinen nimi.
Tänään kampesin itteni 7.00 ylös raskaan iltavuoron jälkeen, ja lähdin 8.00 alkavaan Body Combattiin sormet syyhyten päästä kokeilemaan mun uutta sykemittaria.
Liikuntaa tuli harrastettua yhteensä 1h 10min. Kaloreita kului 715kcal, keskisyke oli 152, maksimisyke 185.
Oli muuten outoa kun mun syke huiteli jossain siinä 175 tienoilla niin heti kun lopetin pomppimisen, se laski parissa sekunnissa 130:n. Normaali syke ennen tuntia oli 80-90.
Kun taas silloin jos en oo syönyt koko päivänä oikein mitään, se on 40-45... :D

Haluaisin kirjoitella vielä lisää, mutta on niin kiire taas töissä että nyt pitää juosta!

Messut

2009-11-15T09:04:00.000-08:00

Oonpa ollut sitten 7päivää putkeen töissä, herännyt joka aamu 4.30. Onneks ens viikko on iltavuoro, 14-22.00 Saa nukkua piitkään <3 Tai ainakin huomenna ajattelin nukkua kahdeksaan :D
Tänään olin ylitöissä 8h, ja oli kyllä niin kiire, juoksin portaita ylös alas monta kymmentä kertaa, nostelin painavia lavoja, laatikoita yms. Sen jälkeen menin mun miehen kanssa Terveys-kauneus-rakkaus-muoti-häämessuille. Pari tuntia siellä kierreltiin.
Kävin kehonkoostumus mittauksessa. Mä en tosiaan luota 100% noihin testeihin :D Mut kyllähän ne varmasti nyt suuntaa-antavat on.
Rasvaprossa oli 23,3%, paino oli 63,6kg vaatteet päällä ja ruokaa vatsassa (eli vähemmän kun luulin), Kehon nestemäärän arvio suhteessa painoon, oli 54,3% (sen mä jotenkin uskon kun mun kehossa on aina niin hemmetisti nestettä ja nesteturvotusta).
Ja mun keho on 15-vuotias :D Eli 8vuotta nuorempi kun mitä iältäni oikeesti olen :D. Kehon kulutuksen arvio levossa oli 1480kcal.
Luumassan arvio 2,5kg. Kehon sisäisen rasvan arvio oli 1%, eli kaikista alhasin :D Mä pelkään just sitä sisäistä rasvaa eniten.
Mutta kaikki arvot oli siis normaaleja :)

Pyörittiin myös hää-alueella. Häät on siis Micael Agricolan kirkossa. Siellä mut on kastettukin :)
Löysin häämessuilta ihania pukuja. En malta odottaa että keväämmällä pääsen sovittamaan pukuja kavereiden kanssa :D
Löydettiin myös häävalokuvaaja. Jos siis valitaan tää nainen. Ja miksei valittaisi, oli sen verran upeita kuvia :)
Pitopalvelu vaihtoehtoja löytyi myös.
Alkaa tulemaan häästressi vaikka häihin on vielä 8kk. Vieraita tulee noin 80. Ja kyllähän toi kaikki jännittää muutenkin jo ihan älyttömän paljon!! :D

Just leivoin tähtitorttuja, nyt mennään saunaan ja sen jälkeen pääsee sohvan ääreen makoilemaan ja syömään kaikkea hyvää. :) Vaikka on tässä perjantaista asti jo mussutettu kaikkea hyvää :D

Ooh

2009-11-10T09:45:00.000-08:00

Rakastan sisustamista ja nyt ollaan laittamassa meidän makkaria ja olohuonetta uuteen uskoon! Rahaahan tää syö, mutta se on sen arvoista! Jotkut on kyllä ihmetellyt että miks sisustetaan uudestaan kun meillä näyttää niin ihanalta jo nyt :D Tottahan tuokin, mutta omaa silmää hivelee kyllä enemmän se tuleva sisustus :)
Vuosi sitten muutettiin meidän nykyiseen asuntoon; 5kerros, 85m2, 3huonetta keittiö ja 1kylppäri missä siis suihku ja sitten ihana sauna, ja sitten on iso vessa. 2 parveketta (toinen kunnon lasitettu parveke ja toinen ranskalainen pieni parveke :)
Tää asunto oli/on unelmien täyttymys. Samaten sijainti, on mahtavaa kun saunan pyöreästä ikkunasta näkyy Ruoholahden kanava, samat näkymät makkarista ja työhuoneesta.
Olkkarista, isolta parvekkeelta, keittiöstä, ruokailutilasta on näkymät Länsisatamaan.
On ihana kattella Tallinnan laivoja kun niitä menee ja tulee. Kesäsin näkyy myös ne valtavat risteilijät mitä Hernesaareen rantautuu. Tänä kesänä nautin kun sai pitää parvekkeen laseja ja ovea auki. Kuulu ihanasti laivojen kuulutukset matkustajille :D Oli aika ulkomainen fiilis kun aurinko porotti kuumasti ja makasin aurinkotuolissa <3
Mä tosiaan rakastan tätä meidän asuntoa <3 Ja laitan siitä ennen ja jälkeen kuvat kunhan saadaan sisustus kuntoon :D

Miehen työkaveri kävi tänään kahvilla. Leivoin tähtitorttuja, laitoin paljon kynttilöitä ja pikkulamppuja palamaan, ja katoin pöydän kauniisti. Oi miten tunnelmallista <3 Tätä mä rakastan talvessa, ja varsinkin joulun odotuksessa. Mun mielestä olis parasta jos talvi olis marraskuusta tammikuuhun. Sais nauttia pimeydestä, lumesta, kynttilöistä ja tunnelmasta. Mutta mä ainakin kyllästyn tammikuun jälkeen kaikkeen mikä tällä hetkellä on ihanaa.

Yritän päästä huomenna vähän treenaamaan. Nyt tasan 3viikkoa kun en oo pystynyt menemään salille. Oon tunkenut pari päivää ruokaa ja rautapillereitä suuhuni niin paljon että kyllä nyt pitäis pystyä liikkumaan ilman pyörtymisvaaraa :D Vaikkakin huomaan töissä että sydän hakkaa tuhatta ja sataa jos vähänkin nostelen yli 5kg laatikoita. Noh saas nyt nähdä.
Oon tällä hetkellä vähän sekasin, edelleen painan melkein 4kg vähemmän kun 3viikkoa sitten, ja kaikki vaatteet on ihanan löysiä. Puolet musta sanoo että on ok syödä ja lihota muutama kilo tai vaikka 10kg, mut toinen puoli taas haluis laihtua 10kg. Kauheeta tappelua pään sisällä :/

Kai se tästä, mut nyt meen nautiskelemaan kynttilänloisteesta telkkarin ääreen :)

Mielihaluja

2009-11-01T06:44:00.000-08:00

Tekisi mieli joulusuklaata, Big Macia (syön erittäin harvoin roskaruokaa, pizzaa syön n. kerran vuodessa ja hampurilaisia korkeintaan 10), muffinsseja ja paljon ruokaa.
Ja nyt kun mun kurkku on jo melkein kokonaan parantunut leikkauksesta, niin saisin syödä kaikkea mitä mieli tekeekin. Oonhan mä tässä jo melkein 2 viikkoa syönyt pelkkiä soseita ja mehukeittoja ja laihtunut 4kg.
Arvasin ja pelkäsin tätä, että kun laihdun, niin en sitten uskalla ruveta syömään koska tiedän että lihoisin nopeasti noi kilot takaisin.. Tosin tällä hetkellä kaikki kauhistelee että näytän nälkää näkevältä Etiopialaiselta, kun luut paistaa ja kasvot on niin laihat.
Oon tapellut pääni kanssa koko päivän että mitä sitten vaikka lihoisin muutaman kilon.. Ja kun se lihominen ei sinällään edes näy mussa paljon mitenkään. Ainut missä se näkyy ihan vähäsen on vatsa ja käsivarret. Ja mä itse nään sen lihomisen, ei kukaan muu. Oonhan mä herranjestas painanut 78kg ja kukaan ei uskonut että painan 65kiloa enempää.
Nyt mä painan 64kg ja kukaan ei usko että painan 55kiloa enempää.
Paitsi minä.... Mä nään itteni aina lihavana ja hyllyvänä vaikka kuinka luut paistais.. Omasta mielestäni mä näytän paremmalta laihana (paitsi kasvoista), mun on parempi olla silloin. Mutta jos se laihana pysyminen vaatii sitä että nään jatkuvasti nälkää, niin en sitten tiedä..
Aaaargh, mulla hajoaa pää!

Kaunista

2009-10-30T11:01:00.001-07:00

Tänään pääsin vihdoin ulos kotoa. Melkein 11päivää neljän seinän sisällä! Niin ja ensimmäinen päivä nielurisaleikkauksen jälkeen kun oon pystynyt pureskelemaan jotain.
Oon tosiaan 10päivää elänyt mehukeitolla ja hedelmäsosepilteillä. Kivut on olleet niin käsittämättömät. Laihtunut oon muutaman kilon ja sen kyllä huomas kun laitto farkut tänään jalkaan.
En vielä pysty haukottelemaan kun en saa suuta kunnolla auki, puhuminen on kuitenkin jo paljon helpompaa.
Maanantai aamunahan mä heräsin 4.00 siihen kun nieleskelin ihan hirveesti. No syljin mun käteen ja siihen tuli kamala veriklöntti. Sen jälkeen tunsin kuinka mun suu tuli täyteen verta ja juoksin meidän toiseen kylppäriin ja rupesin syljeskelemään ja kakomaan ihan järkyttävän kokosia verihyytymiä. Niitä oli varmaan 20 kappaletta ja ne tukki lavuaarin, verta oli myös vessanpöntössä, mun hiuksissa, kasvoissa, seinillä, pyjamassa, matossa, niin makkarin kun vessankin lattialla ja kädet oli myös veren peitossa.
Mies tottakai heräsi kun se kuuli kamalat kakomisäänet ja olin ihan paniikissa. Jalat tärisi kun sitä verta tuli suihkuna! Mies soitti ambulanssin, meni 13min kun se tuli (ei sais oikeesti mennä noin kauaa, ja kun ajattelee että me asutaan Helsingin keskustassa!). No siinä 20min aikana se verentulo sit onneks rupes tyrehtymään ja sairaalaan päästyämme niin verta ei tullut enää paljon yhtään.
Mut leikannut lääkäri oli siellä päivystysvuorossa ja se tutki mun kurkun ja sit pääsin kotiin.
Voin kyllä sanoa että huhhuh mikä kokemus!
Onneks tässä on vielä aikaa toipua, keskiviikkona vasta töihin :)

Tosiaan olin tänään ulkona, kävin Stockmannilla shoppailemassa. Se on mun lempipaikka.
Ostin kauniita asioita sisustusosastolta. Kallistahan on, mutta on se sen arvoista. Mä rakastan sisustamista ja kaikkia kauniita esineitä. Kaikki jotka meillä on käyneet, on kehuneet meidän asuntoa todella paljon. :) Ja siitä tulee hyvä mieli.
Ollaan kyllä nyt suunniteltu ostaa olohuoneeseen uusi vitriini, tv-taso ja jonkinlainen pieni lipasto/matala vitriini, sohvapöytä.
Uusi ihana matto tulikin eilen, ja ensi viikolla käyn hakemassa pari sisustuspakettia postista. Ja makkarin valkoisen lipaston pitäisi myös tulla ens viikolla.
Vuosi sitten kun tänne muutettiin niin mulla meni pari tonnia sisustukseen :D ja nyt tulee menemään varmasti saman verran, jollei enemmänkin, koska laadukasta sen olla pitää.

Ihanaa kun tulee joulu. Musta on ihanaa kun postiluukusta kolahtaa paksuja joulucatalogeja, ja kaupoissa on ihania joulutavaroita. Kohta rupee soimaan joululaulut :D
Rakastan myös sisustuskirjoja ja lehtiä. Tänään ostin pari ruotsinkielistä sisustuslehteä. Mähän en siis enää osaa ruotsia paljon paskaakaan vaikka sitä opiskelin 3-9 luokilla. Oonkin ajatellut että pitäis mennä työväenopistoon alkeiskurssille :D

Laitan muutaman kuvan tähän mun uusista ihanista tavaroista mitä tänään ostin :)
Samalla näette osan meidän ruokailutilasta;

Ruokapöytää ja sivussa näkyy vähän vitriiniä ja keittiöapupöytää:

ja sitten ostin kaksi tuikkua ja tollasen kipon missä voi säilyttää esim. karkkia :)

Rakastan Villeroy & Bochia, ne on vaan niin arvokkaita ettei niitä kovin usein ostella, tänään ostin joulukuusituikun ja sitten tollaisen poro-joulupukkireen. Takana näkyy viime vuonna ostettu iso purkki, missä säilytän pipareita.

Lopuksi vielä ruokapöytää ja ikkunalautaa minkä mun mies itse porasi tohon, se on tylsää kun uusiin asuntoihin ei tehdä ikkunalautoja vaan ne pitää itse laittaa.

Siinä :)

Nielurisat

2009-10-22T03:09:00.001-07:00

Nielurisat tosiaan jäi tiistaina leikkaussaliin.
10.30 menin mieheni saattelemana Meilahden korva-kurkku klinikalle. Vaihdoin sairaalavaatteet päälle ja istuin lepäämöön muutaman muun potilaan joukkoon. Katoin telkkaria ja hoitaja kävi pari kertaa mun kanssa siinä juttelemassa.
12. aikaan hoitaja yritti laittaa mulle kanyylia, se on siis sellanen liitosputki mikä pistetään kämmenselkään kiinnitetään suoneen, ja siitä sitten esim. tippa ja kipulääkkeet saa suoraan sinne suoneen. Mulla näkyy suonet erittäin hyvin käsissä, mutta ekalla kerralla se hoitaja puhkas mun suonen, se oli ehtinyt laittaa sinne jo suolaliuosta joten mun kämmeneen kerty sellanen iso pallo jota se hoitaja yritti pienentää laittamalla kylmää siihen päälle. No mua alkoi pyörryttää ihan kamalasti ja siihenhän mä sitten pyörryinkin. Oli kamalaa yrittää päästä siitä huonosta olosta eroon kun en saanut syödä mitään, enkä saanut juoda mitään.
Pahimmasta olosta päästyäni, hoitaja yritti uudestaan kanyylin laittoa. Mutta ei taaskaan onnistunut, joten päätti jättää sen tehtävän leikkaussalihoitajille. Mulla oli kamalan kipee kämmenselkä ja ihan mustelmilla ne pistokohdat..

13.00 mua tultiin hakemaan leikkaussaliin, kävelin sinne ihan itte ja nousin siihen leikkauspöydälle. Siinä oli anestesialääkäri, muutama hoitaja. Kaikki todella ihania ja hauskoja naisia. No ensin anestesialääkäri yritti laittaa mulle sitä kanyyliä, ei onnistunut. Se yritti toiseen käteen, ja puhkas mun suonen. Sen jälkeen yritti yksi hoitaja, ei onnistunut. Ne oli jo ihan epätoivosia kun mun suonet meni karkuun :D
No yhdeksäs kerta ja viimeinen suoni toden sanoi ja ne onnistui! Siitä se anestesialääkäri sitten laittoi todella vahvaa kipulääkettä suoraan suoneen, ja vahvaa se olikin kun heti rupes pyörimään päässä ja tuntu kauheelta, sitten se laittoi nukutusaineen heti perään ja sanoi "kauniita unia".

14.30 heräsinkin sitten heräämön sängystä kun joku sanoi "hyvää huomenta Laura"
Sieltä mut kuskattiin lepäämöön, missä sain rauhassa heräillä. Söin myös 2 mehujäätä ja join energiajuoman. Kaikki tosin tuli ulos kun oksensin ennen kotiin lähtöä.
Mies tuli mua hakemaan 18.00 ja mentiin taksilla kotiin. Sielläkin vaan oksensin verta ja niitä mehujäitä.
No 2. aikaan yöllä sain unta ja heräsin 8h päästä hyvä oloisena. Tosin kurkku oli ihan kamalan kipeä! Niin kuin tänäänkin.
En pysty syömään mitään kiinteää, en edes sosekeittoa. En saa haukoteltua kun suuta ei saa kunnolla auki, hyvä kun saan pestyä hampaat just ja just.. Suussa maistuu pahalta koko ajan, nieleminen tekee tuskaa, vaikka vahvat kipulääkkeet onkin (ja niistähän tottakai oon saanut ripulin), huono-olo kun ei saa oikein mitään energiaa mistään vaikka epätoivosesti yritän niellä vähän jotain litkukeittoa, mehukeittoa ja vettä. Väsyttääkin koko ajan.
Mulla ei oo leukaa kun kurkku ja kaikki on niin turvoksissa. Posket on kun sammakolla. Puhumaankaan en oikein pysty kun kurkku on niin turvonnut ja sattuu.
Ja nälkä on tosiaan aivan kamala!

4.11. meen takas töihin ja joskus 2viikon päästä saan vasta ruveta varovaisesti harrastamaan liikuntaa.
On tää ah niin ihanaa! Tottakai tän jälkeen ei enää ikinä tarvii kärsiä kamalista angiinoista, muista tulehduksista, ei kuorsaamisesta eikä hengityksen katkeilemisesta nukkuessa. Kyllähän tää kai tästä :( :D Mutta tuskaa tää on!

2009-10-13T10:40:00.001-07:00

Kiitos kaikille ihanista kommenteistanne <3 Tuli todella hyvä mieli joten kiitos! :)

Oon tässä palaillut työelämään järkytyksen jälkeen (pidin silloin muutaman päivän vapaata), ja mies palaa puolentoista viikon päästä. Ollaan tosiaan samassa paikassa töissä :D Mies on toimistopuolella ja mä teen sitten niitä varastopuolen hommia, mihin kuuluu myös toimistohommat. Mutta suurimman osan päivästä oon liikkeellä, kävelen, nostelen painavia laatikoita ja asioita yms.
En viitti kertoa millä varastolla oon töissä, mutta mun työn ammattinimike (tai joku sellainen) on Laadunvalvoja. :) Mukavaa hommaa, vakituinen työ, tienaa hyvin rahaa, kivoja työkavereita, lepposaa hommaa (tosin talvet on sellaisia ettei kerkee istumaan alas hetkekskään), töihin on aina ihan kiva mennä :)
Miinuksena sitten se että on kylmä; +6 astetta. Meillä on kiva oma toimisto/taukotila jonne on aina kiva mennä lämmittelemään, surffailemaan netissä ja tekemään tietokonehommat. :)

Ens viikon tiistaina joudun nielurisaleikkaukseen. hyih. 2viikkoa saikkua eikä kiinteää ruokaa.

En täällä ole kauheasti kuvia ittestäni näyttänyt, niin ajattelin nyt tähän postaukseen pistää muutamia kuvia, rakastan valokuvaamista ja joskus valokuvattavana olemista, niin on vaikee valita muutamia kuvia kymmenien tuhansien joukosta :D
Laitan kuvia missä painan saman verran kuin nyt, olin muutaman kilon laihempi alkukeväästä, niin en halua niitä laittaa.. En mä itteäni nyt lihavana pidä, mutta en nyt tosi hoikkanakaan. Saan vaan kaikilta koko ajan kuulla että "ei tekis sulle pahaa lihoa 5-10kg."
Ja oma mies inhoaa kun luut kolisee :D Onhan se tosiaan välillä ikävää kun ei kovalla pysty istumaan kun sattuu luihin ikävästi.
Äidiltäkin pari sukulaista kysy että "syökö toi Laura mitään?" Herranjumala kun ymmärtäisin noi kysymykset jos painaisin 55kg. Olen siis 174cm ja 65kg. :/ Ja tosiaan mun ns. "ihannepaino" minkä haluaisin saavuttaa on 55-58kg. Joskus painoin sen 44kg ja sellaiseksi en halua. Mutta nyt niitä kuvia:D Osa kuvista on kesän matkalta Nykistä. Ei muuten kannata klikata kuvia isommiksi kun en jaksanut pienentää kuvia, saatte muuten ruudun täyteen mun hyih naamaa :D:

Ilo

2009-10-01T22:05:00.000-07:00

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen :) Tuli hyvä mieli, kiitos.

Tällä hetkellä voidaan miehen kanssa huokaista helpotuksesta, sillä nyt on kaikki taas hyvin. Hassua ajatella että viikko sitten mun miehen diagnoosi oli "kuolet parin vuoden päästä". Lääkärit sitten kokeili yhtä lääkettä, ja se tehosi! Kukaan ei olisi uskonut, mä tosin toivoin ja jopa rukoilin (vaikken hirveän uskovainen olekaan) että se lääke tehoaisi koska se oli viimeinen vaihtoehto. Pikkuhiljaa miehen voimat palasi ja nyt ne onkin jo suht normaalit! Voiko elämä enää ihanempaa olla :)
Parissa päivässä meidän kaikki tulevaisuudensuunnitelmat otettiin pois ja yhdessä päivässä ne annettiin takaisin.
Nyt ollaan lähempiä kun ollaan ikinä oltu. En uskonut että on mahdollista rakastaa enempää, mutta näköjään se on. :)
Ja osaa iloita pienistäkin asioista.
Tekemistä mulla on vielä oman pääni kanssa, koska syömishäiriö kolkuttelee aina hetkittäin pahastikin. Laihdutushaaveet on mielessä ja ahdistaa kun housut puristaa.. Enkä tosiaan ole vielä millään tavalla lihava. Hoikkahan mä olen, mutta silti tahtoisin olla laihempi.. Nää ajatukset pitää saada pois! En halua viettää koko elämääni miettien mun kokoa ja peilaillen mun vatsaa joka hetki.
Kyllä se tästä :)
Aion tehdä tässä jossain vaiheessa postauksen meidän menneistä matkoista kuvien kera :) Kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa.

Tänään pääsen salille ja jumppaan yli viikon tauon jälkeen. Tuntuu hyvältä :D Nyt pitää jatkaa töitä..

Suru

2009-09-25T12:56:00.000-07:00

On jäänyt tää blogi vähän vähemmälle huomiolle tässä viikon parin aikana. Mun mies on ollut sairaalassa ja elämä tosiaan muuttu kerta heitolla. Monia suunnitelmia jouduttu perumaan, mutta toivotaan että joskus voidaan ne toteuttaa jos mun mies tosta paranee :)
En viitti täällä sanoa mikä sairaus sillä diagnosoitiin ja kun se diagnoosi voi muuttuakin jos sairaus etenee.. Mutta mukava sairaus se ei ole voin sanoa.
On tässä viikko tullut pelkästään itkettyä, niin kamala ahdistus/tuska aina välillä että sitä ihan huutaa siitä tuskan määrästä.
Tänään ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun on henkisesti ollut vähän helpompaa. Pitää vaan yrittää ajatella positiivisesti ja kun ei oo mitään kuolemantuomiota kuitenkaan tullut.
Nyt sain onneks kullan tänne kotiin ja tästä alkaakin uuden arjen opettelu apuvälineiden kanssa :) Onneksi muuten sairaus ei vaikuta aivoihin mitenkään!

Rankkaa on, ja elämä on todella epäreilua ja sitä miettii että miksi juuri mun kulta/me?!! Ei voi käsittää. Kuitenkin mun miehelläkin ollut todella rankka elämä, eikä mullakaan helpoimmasta päästä ainakaan henkisesti. Mutta tämäkin kasvattaa ja oppii arvostamaan elämää ihan eri tavalla.
Ja tavallaan sitä ihmettelee miten vähästä ihmiset valittaa. Ei löytynyt esim. oikeanlaisia farkkuja/tavaraa ym. ja se on sitten ihan kamala juttu.
En halua vähätellä kenenkään ongelmia, mutta jos sulla on terveys, katto pään päällä ja rakastavia ihmisiä ympärillä, niin ei kyllä voi olla kamalan huonosti asiat.
:) Päivä kerrallaan!

Ruokailu

2009-09-14T23:42:00.001-07:00

Ihanaa olla vihdoin terve! Eilen olin "kamalassa" Spinningissä. Miten voikin kunto huonontua vähän päälle viikossa noin paljon? Meinasin kuolla sinne tunnille :D Ja hiki alko tippumaan jo kun tuntia oli kulunut vasta 10min.
Tunnin jälkeen menin salille 30minuutiksi. Tuntu hyyvältä! :) Ja sitten kävelin 15min salilta kotiin kun oli niin ihana ilma. On siinä puolensa kun sali on keskustassa ja asuu myös siellä.

Ajattelin laittaa tähän eilisen syömiset, nään ittekin vähän että mitä vois parannella. Ruoan lisäily ois varmaan ihan hyvä? En tiiä, Ja nii joo 4.00-5.00 herään aina aamuvuoroviikolla että kerkeän 6. töihin :D

4.30 veteen keitetty kaurapuuro voisilmällä, oma tehtyä viininmarjamehua ja karviaishilloa vähän joukkoon.
8.00 töissä 2 nektariinia, banaani, 50g mansikoita, appelsiini
9.45 tonnikalahyytelöä, sokeriton Battery
15.00 appelsiinisuklaan makuinen proteiinipatukka (200kcal), 2palaa gluteenitonta täysjyväleipää oivariini 40% päällä
18.45 maitorahka 250g, päärynä, omena, valion vähäkalorista mehukeittoa pari lasia
Vettä tuli juotua 3litraa.

Ja tosiaan liikuntana 50min spinning, 30min sali, 15min kävely himaan ja töissä tulee liikuttua suht paljon. Mulla on pari kertaa ollut askelmittari töissä, niin askeleita tulee noin 7000 (tämä siis 8h töissä olon aikana) ja laatikoiden nostelua yms.

Tollanen on tosiaan mun normaalin päivän ruokailut yleensäkin. Mitä mieltä ootte? :/ Ja vielä talvella mun ruokavalio oli:
10.00 ruoka
15.00 hedelmä
treeni
18.00 mansikoita

Että oon mä onnistunut vähän siitä parantamaan :D

Mietiskelyä töiden lomassa

2009-09-11T08:30:00.001-07:00

Oon töissä, kipeenä. Voi v**** en tajua miten en pääse ikinä terveeks. Niin ja en tajua miks meidän "ihana" työpaikkalääkäri anto mulle vaan 2päivää sairaslomaa, eikä vaikka 4 (huomennakin nimittäin töitä), kuitenkin oon ollut nyt kuukauden niin kipee, et lepo ois varmaan parantanut mut kokonaan.
Eilen taisin vähän taas herkutella. Ja eilen myös Pepsi Max rupes tökkimään. Oon ihan kamala kun juon viikonloppusin/sairaana jonkun 1,5-3litraa Maxia päivässä! Mulla ei oo ikinä ollut reikiä hampaissa, tai oikein muutakaan vikaa, ni nyt pelottaa että pilaan mun hampaat. Tällästä limun litkimistä on kestänyt nyt 2vuotta. Sitä ennen en juonut limua kun lomilla ulkomailla ravintolassa lasin..
Pakko vierottaa ittensä nyt tästä. Mulle light limu on syömisen korvike. Usein sanotaan että light limut lisää makeannälkää, mutta mä syön makeaa enemmän jos en juo limuja. Yleensä (eli suhteellisen usein :D) kun istun sohvalla ja katon telkkaria rupee tekemään mieli jotain hyvää, niin otan vaan lasin Pepsiä ja sitten se himo menee ohi, ja kun se palaa hetken kuluttua, otan toisen lasin. Mieluummin mä juon Pepsi Maxia kun tungen itteeni koko jääkaapin sisällön ja kaikki suklaat ym. kaupasta.
Tänään on 1.päivä ilman light limuja/sokeritonta Batterya (koska sekin on niiiiin hyvää)
Pelottaa vähän viikonloppu että miten selviän :D

En oo onneks lihonut yhtään vaikken oo viikkoon päässyt salille tai jumppiin ja oon syönyt sen pari litraa jätskiä/pullaa/suklaata. Luulen että maanantaina pääsen jo salille :)
Kyllä mä haluaisin vähän vielä kiinteyttää itteäni, käsistä ja vähän vatsaa, reisiä. Vatsa nyt on ihan hyvä, suht litteä ja vähän näkyy six packia.. Rasvaprosentti mulla oli 26. Ja bmi on jotain 21,6. Ja pituutta löytyy 174cm :) Pitkän ihmisen on muuten helpompi piilottaa kilonsa, kun lyhyen. Painoin 2vuotta sitten 79kg ja kaikki luuli että painan alle 70. Nykyäänkin kaikki luulee että painan 10kg vähemmän kun oikeesti painan ja välillä jotkut sukulaiset kysyy äidiltä, että syönkö mä mitään.
Mutta joo rupeen löytämään sen rauhan itteni kanssa. Tosin se rauha rikkoontuu heti jos huomaan että oon lihonut vaikka 2kg, tai jos on menkkaturvotusta ja vaatteet puristaa, niin meen aina ihan paniikkiin. :/ Tällästä "lihominen on kamalaa!" ajattelutapaa mun pitäis saada muutettua. Kyllä se mun mieskin sanoo aina että olis kiva jos lihoisin vaikka sen 10kg niin ei luut törröttäis joka suunnasta ja vois halata kunnolla. Nyt se aina kolauttelee päätänsä mun luihin :D
Ja ittekin mä oon sitä mieltä että pyöreet ihmiset on näteimpiä, tai no kaikki ihmiset on jos ne on tyytyväisiä itteensä, mut varsinkin ne pyöreet. Hitto miten hyviltä vaatteetkin näyttää niiden päällä <3
Miksen sitten vois olla itteeni tyytyväinen vähän pyöreenä. :/ Joskus vanhempana varmaan kuitenkin lihon jonkin verran, niin ja raskaana myös, ni voisin jo ruveta muuttamaan ajattelutapaani ittestäni :)

2009-09-10T02:55:00.001-07:00

Pakko päästä treenaamaan! Body Attack, Body Combat, juoksu ja sali!!!!! Liikuntakamat tossa lattialla huutaa mua ja mä haluan päästä hikoilemaan ja raivoamaan tunneille!
Mutta oon taas kipeä, eilen ei ollut melkein yhtään ääntä ja nyt kuukauden mulla on ollut kuumetta/lämpöä joka ikinen päivä.
BB 24/7 pyörii telkkarissa koko ajan :D (Danalla on ihanat hiukset! Ja se muutenkin ilmeiltään ja puhetyyliltään muistuttaa mun yhtä hyvää ystävää :))
Kätlinin peilailut ärsyttää, onhan se nätti (tosin sen täytyy meikata 2h että se näyttää joltain, eli se ei oo luonnonkaunis), ja onhan se nyt todella kiinnostunut vaan ittestään, välillä se yrittää huonosti näytellä että olis muista kiinnostunut.
Lotta on söpö pieni pyöreä ja pippurinen. Rasittaa vaan se sen "mä en syö sitä enkä mä syö tätä ja hyi vittu ja hyi yök ja hyyyyyiii, en tykkää, en syö", "mä oon vegetaristi mut en tykkää muusta kun tomaatista ketsupin muodossa" No eipä tollanen ihminen elä kovin hyvää eikä pitkää elämää jos jatkaa tota syömistä. Onneks mun miehen ja mun lapsista ei tuu tollasia. Niin ja "Ei Japani oo saari" :D Voi herranjumala sentään!

Okei tästä ei ollut tarkoitus tulla mikään BB-postaus..

Voisin lähteä kohta ostamaan jotain herkkuja. Söin lauantaina litran jäätelöä, samoin maanantaina. Sunnuntaina söin pizzan, tosin siitä oli ainakin 6vuotta kun viimeksi sellaisen olin syönyt). Terveelliset elämäntavat ja silleen. Pistän kaiken kipeyden syyksi. Onneks tiistaina ja eilen söin tosi terveellisesti paljon hedelmiä, kasviksia, rahkaa, avokadoa, tonnikalaa, raejuustoa, mehukeittoa yms.
Musta on ihana syödä terveellisesti ja liikkua paljon. Tulee niin älyttömän hyvä olo! Musta on ihan kamala kattoa laihdutus, syömisohjelmia missä ihmiset syö niiin huonosti, ja mitä ne syöttää lapsilleen. Onneksi se asia korjaantuu.
Mä järkytyin Amerikassa kun näin mitä vanhemmat syötti lapsilleen. Ja varsinkin Karibian risteilyllä sen näki hyvin. Huuhhuh.
Ykskin äiti anto välipalaks 3vuotiaalle lapselleen ranskalaisia!

Mä joudun mennä nyt laittamaan ruokaa (en oo siinä kovin hyvä).

Liikunta

2009-08-27T08:10:00.000-07:00

Why waste a second not loving who you are

Olen harrastanut liikuntaa enemmän ja vähemmän nyt 7 vuoden ajan. Silloin kun aloitin, ei ollut vielä niin hienoja kuntokeskuksia, tai jos oli niin en ainakaan tiennyt niistä.
Kävin jollain pienellä, ns. "body building" salilla. Ei ollut pakkoliittymisiä vuodeksi (olen kyllä edelleen sellaisen kuntokeskuksen jäsen, mutta se on kai? ainut, ainakin Helsingissä). Onneksi salilla järjestettiin aerobic-tuntejakin. Pukuhuoneet oli pieniä ja käytävä missä odoteltiin tunnin alkamista oli erittäin kapea, ahdas ja kuuma. Ohjaajat olivat iloisia ja kannustavia, kuten nykyäänkin.

2vuoden päästä vaihdoin pienen salin isompaan ja uudempaan saliin. Ja siitähän se kuntokeskusten kasvu alkoikin. Nykyään jäsenmaksulla saa vaikka minkälaisia tunteja melkein mihin aikaan päivästä tahansa, ja kun menee kuntosalin puolelle sieltä löytyy hienot laitteet, monia aerobisia laitteita vierekkäin, joissakin juoksumatoissa on jopa omat telkkarit. Salit ovat isoja, avaria, ilmastointi on hyvä, hiki ei haise, eikä saleja ole suunniteltu enää pelkästään body buildereitä ajatellen. Ja mikä parasta jäsenet saavat omat kunto-ohjelmat jotka laatii alan ammattilainen. Joten "en mä kuitenkaan osaa niitä laitteita käyttää" tekosyytä ei enää hyväksytä. ;D

Halutessaan saa myös maksullisen personal trainerin käyttöön, joka paneutuu sitten myös siihen ruokapuoleen joka on erittäin tärkeä kehityksen kannalta. Nyt minäkin sen olen tajunnut. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. Tai no, muutama kuukausi sitten ei vielä ollut näin.
Olen vuosia leikkinyt ruualla, leikkinyt omalla terveydelläni ja keholla. Ja minkä takia? sopiakseni johonkin muottiin, sanoakseni ihmisille "mulla on paha olla" -ilman näiden sanojen ääneen lausumista. Halusinko huomiota, vai mahtua nätteihin vaatteisiin (ei siinä kyllä mitään nättiä ole jos BMI 14 pukee itsensä tiukkaan toppiin ja minishortseihin jotka paljastavat ruipelokädet, yhtä ruipelojalat, luut...), en ikinä ihaillut malleja, en halunnut olla kuten he.
Paha olo tuli jostain sieltä sisältä, kai 10vuoden koulukiusaamisen on joskus jossain näyttävä.
Tämä kaikki alkaa olla onneksi olla takanapäin. Vihdoinkin se järjen ääni tuli sieltä sairauden takaa. Tosin tämä "leikkiminen" on jättänyt muhun ihan fyysisiäkin jälkiä;
Hiukset reagoi heti jos en syö tarpeeksi, silmät tulehtuu ja tulee kipeiksi, mulla on todettu ärtynyt paksusuoli, maha ei kestä kaikkia ruokia mitä se ennen kesti, mulla on kuluma oikeassa lonkassa ja kuluma selkärangan nikamassa. Niin ja vaikka mun tukka on nykyään suht paksu, niin se ei ole mitään verrattuna mitä oli lapsena. "Leikissä" menetin puolet hiuksistani, osan sain takaisin, suurta osaa en saanut..

Mutta ei surra menneitä. Ja jos positiivisuutta haluaa etsiä niin kasvoin todella paljon ihmisenä. Ymmärrän nykyään miten tärkeää terveys ja sisältäpäin tuleva hyvinvointi on. Olen pikkuhiljaa ruvennut ymmärtämään ettei ole mitään järkeä näännyttää itseänsä mahtuakseen johonkin vaatteseen, tai näyttääkseen hyvältä muiden ihmisten silmissä.
Tärkeintä on että tuntuu hyvältä ja näyttää omissa silmissään hyvältä. Muut saavat painua ihan minne haluavat arvosteluinensa. Jos on oikeasti niin vajaaälyinen, henkisesti köyhä ja aivoton, että saa jotain mielihyvää muiden arvostelemisesta niin siitä sitten vain. Ei voi kuin sääliä tälläisiä ihmisiä ja ajatella miten hyvin on itsellä asiat. :)

Olen ollut nyt vuoden kihloissa mieheni kanssa, ja vuoden päästä menemme naimisiin. Yksi syy minkä takia voin niin hyvin nykyään, ja miksi olen vähitellen oppinut rakastamaan itseäni, on ihana mieheni. En voi sanoin kuvailla miten paljon häntä rakastan <3
Kiitoksen saa myös ihanat ystäväni, äitini ja tätini.

Rakastaa itseänne, toisianne ja nauttikaa elämästä. :)

2009-08-26T03:14:00.000-07:00

The world is a book and those who do not travel read only one page

Olen matkustellut koko ikäni. On tullut kierreltyä ihanissa, mielenkiintoisissa paikoissa. Jokainen paikka on jättänyt jälkensä sydämeeni.

Onneksi mieheni on yhtä innokas matkustelemaan. Eihän suhteesta tulisikaan mitään jos toinen haluaisi olla vain kotona, eikä näkisi mitään järkeä laittaa rahaa typeriin matkoihin.

Toinen sitten kiertelisi maailmaa yksinään tai kaverinsa kanssa, suunnittelisi ja haaveilisi matkoista jo ennen kuin olisi edellisestä matkasta toipunutkaan.

Joten hyvin on asiat :)

Maita/kaupunkeja joissa olen ollut:

Espanja; Malaga, Arroyo De La Miel (tätä paikkaa voisin kutsua toiseksi kodikseni, niin monet kerrat siellä olen ollut äitini kanssa, ja siellä asuu myös isäni. Äitini asui täällä 13vuotta ennen syntymääni, joten hänellä on laaja ja aivan ihana ystäväpiiri täällä), Torremolinos, Kanarian Saaret, Mallorca, Gibraltar (tosin Englannin omistuksessa)

Englanti; Torquay (täällä vietin 4viikkoa isäntäperheessä, kielikurssilla), Lontoo, Bath

Hollanti; Amsterdam

Sveitsi; Geneve, Montreux

Ranska; Pariisi, Chamonix

Kreikka Santorini; Fira, Oía, Kamari, Perissa

Ruotsi; Tukholma

Eesti; Tallinna

Saksa; Düsseldorf, Nürnberg

Afrikka Egypti; Sharm El Sheikh (täällä "asuin" kuukauden, minulla oli ihana vuokrattu kaksio omalla terassilla), Cairo (täällä vietin 6päivää asuen paikkallisen perheen luona)

Pohjois-Amerikka; New York, Key West, Miami

Jamaica; Ocho Rios

Caymanin Saaret; Grand Cayman

Mexico; Playa Del Carmen, Tulum, Cozumel

Vuosi sitten mentiin kihloihin Santorinilla, viime vuoden joulukuussa tehtiin matka Miamiin, sieltä ajettiin autolla ihanaan Key Westiin, viikon jälkeen lähdettiin Karibian risteilylle viikoksi, minkä jälkeen shoppailtiin vielä Miamissa pari päivää..

Nyt 2009 kesäkuussa oltiin viikko New Yorkissa, hotelli oli 48 kerroksinen ja 14kerroksen huoneesta oli hulppeat näkymät Times Squarelle.

Matkasta ei ollut kulunut kun pari päivää, niin varattiin jo seuraava matka. Tähän matkaan onkin enää 5kk aikaa ja matkakuume nousee nousemistaan (taitaa ihan fyysisestikin nousta, voi kyllä johtua myös poskiontelontulehduksesta ;))

Eli 26.1. koneen nokka kohti Uutta-Seelantia!!!!!!!!!! En meinaa pysyä penkissäni, housuissani, enkä olemaan virnistelemättä leveää hymyä silmät kiiluen.

30h lennon jälkeen (pysähdymme Lontoossa, Hong Kongissa) laskeudumme Etelä-Saarelle; Aucklandiin. Siellä vietämme 2päivää, jonka jälkeen junalla Wellingtoniin, yövymme kai yhden yön, aamulla otamme lautan Pohjois-Saarelle ja menemme jonnekin :D? niinkuin huomaa niin suunnitelmat on vielä vähän avoinna.

Mutta vuokraamme auton tuolta jostain, ajamme Queenstowniin (jota odotan niiiiiiin paljon!), pari yötä täällä, sen jälkeen matka kohti Te Anauta ja Milford Soundia.

Milfordista ajetaan Christchurchiin, josta meillä on 9.2. lento Cookin Saarille; Aitutakille :)

Viikko asutaan meidän omassa ranta bungalowissa valkoisen hiekan, palmujen ja turkoosin meren äärellä. Ja mikä parasta, uima-allaskin löytyy. Tämä on hyvä juttu mulle koska en niin hirveesti tykkää meressä uimisesta.

Hintaan sisältyy myös omat kajakit joilla voi sitten kierrellä saarta. Aitutaki on atollien ympäröimä, joten kamalasti siellä ei aaltojakaan ole :)

Cookin Saarissa on sekin hyvä, että se on tasan vuorokauden Uutta-Seelanti jäljessä, joten eletään yksi päivä kahteen kertaan :D Tätä on vaikea käsittää koska lento kestää vain 4h.

Ystävänpäivänä lennämme takaisin Aucklandiin, jossa olemme vielä yhden yön. Siitä sitten 11h Kiinaan, Hong Kongiin shoppailemaan 4päiväksi ;) Jos on aikaa, niin käymme myös Disneylandissa. Hotelli ei ole ihan Hong Kongin keskustassa, vaan vähän rauhallisemalla paikalla 1h keskustasta vuorten ympäröimänä. Hotellin alakerrasta pääsee tunnelia pitkin todella isoon Outlet ostoskeskukseen. Täältä saa aitoja merkkituotteita halpaan hintaan. Luulisin että ns. Amerikan hintaan. (esim Guessin laukku mikä maksaa suomessa 200€, maksoi Nykissä 60€).

4päivän shoppailun jälkeen lennetään (toivottavasti matkalaukussa riittää tila) Lontoon kautta Helsinkiin keskelle pakkasta ja lunta. 20.2. ollaan perillä. Onneksi siinä on sitten viikonloppu aikaa toipua kamalasta jet lagista jonka jälkeen alkaa taas arki ja töihin palaaminen. Tosin ruskeana, levänneenä, ja niin paljon onnellisempana, mieli täynnä mahtavia muistoja, tietokone täynnä upeita kuvia ja koti täynnä ihania ostoksia.